Vakka-Suomeen muuttaneet tyytyväisiä

Tuleva maisteri Anu Hukka

Vakka-Suomeen muuttaneet ovat keskimäärin nuorempia ja koulutetumpia kuin seutukunnan väestö ylipäänsä. Muuttaneista vajaa kolmannes asuu yksin, vajaa kolmannes lapsettomassa parisuhteessa ja vajaa kolmannes lapsiperheessä. Muuttoa edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna palkansaajien, yrittäjien ja äitiyslomalaisten osuus on kasvanut, kun vastaavasti työttömien ja opiskelijoiden osuus on laskenut.

Noin puolet muuttajista asuu omakotitalossa ja omakotiasujien osuus on kasvanut verrattuna muuttoa edeltäneeseen asuinmuotoon. Myös omistusasujien osuus on kasvanut, vaikka edelleen muuttajat asuvat harvemmin omistusasunnossa kuin vakkasuomalaiset ylipäänsä.

Muuttoetäisyys on pääasiassa lyhyt. Suurin osa muuttajista on muuttanut muualta Varsinais-Suomesta. Paluumuuttajien määrä on suuri, heitä on aineistosta noin puolet. Reilut 15 prosenttia muuttajista omisti tai oli omistanut ennen muuttoaan loma-asunnon Vakka-Suomessa. Muuttajien taustatiedot vaihtelevat jonkin verran kuntatasolla.

Muuttajien tärkeimmät muuttosyyt voidaan jakaa työsyihin (28,6 %), asumissyihin (27 %), perhesyihin (17,9 %), opiskelusyihin (8,3 %) ja muihin syihin (8,6 %). Merkittävimpiä yksittäisiä muuttosyitä olivat avio- tai avoliiton solmiminen, muutto kotiseudulle, työpaikan vaihto ja omistusasunnon hankinta. Muuttomotiivit vaihtelivat runsaasti useiden taustatekijöiden mukaan sekä kunnittain.

Työsyyt toivat muuttajia erityisesti seutukunnan kaupunkeihin, Laitilaan ja Uuteenkaupunkiin.

Moniin kuntiin muutetaan "asumaan",
Uuteenkaupunkiin ei

Asumissyyt taas korostuivat Mietoisiin, Mynämäelle, Kustaviin ja Pyhärantaan muuttaneiden vastauksissa. Mietoisiin muuttaneista yli puolet valitsi asumiseen liittyvän syyn tärkeimmäksi muuttosyyksi. Asumissyiden osalta Uusikaupunki poikkeaa selvästi muista kunnista. Uuteenkaupunkiin muuttaneista vain 6,6 prosenttia pitää asumiseen liittyvää syytä tärkeimpänä muuttosyynä.

Perhesyyt muuttosyynä korostuivat muita kuntia useammin Uuteenkaupunkiin ja Vehmaalle muuttaneilla. Perhesyihin on tässä luokiteltu myös paluumuuttoon liittyvät syyt.

Muuttajien hyvinvointi on kehittynyt muuton seurauksena pääosin positiiviseen suuntaan. Keskenään vahvasti korreloivat hyvinvoinnin osa-alueet asumistaso ja asuinympäristö ovat parantuneet yli puolella muuttajista. Myös työolosuhteet ja taloudellinen tilanne ovat muuttuneet positiiviseen suuntaan negatiivista useammin. Pääsääntöisesti ne ovat kuitenkin säilyneet ennallaan.

Ystävyyssuhteet paranivat usein

Terveydelliseen tilanteeseen muutolla ei koettu olevan juuri vaikutusta. Ystävyyssuhteet ovat säilyneet samantasoisina joka toisella muuttajalla. Ne ovat parantuneet useammin kuin heikentyneet. Lähes neljäsosa ilmoitti kuitenkin myös ystävyyssuhteidensa heikentyneen. Vapaa-ajanviettomahdollisuudet on hyvinvoinnin osa-alueista ainoa, joka on keskimääräisesti kehittynyt hiukan huonompaan suuntaan.

Muuttajien tarpeet ja arvostukset vaihtelevat paitsi henkilökohtaisesti myös muuttajan elinvaiheen mukaan. Asuinkunnan valinnassa merkittävimmiksi tekijöiksi nousi yleisiä, asumiseen ja asuinympäristöön liittyviä tekijöitä, kuten asuinympäristön viihtyisyys ja turvallisuus, luonnon läheisyys ja asumisen edullisuus.

Kunnan palveluista tärkeimpinä pidettiin terveys- ja sosiaalipalveluita, kulttuuripalveluita sekä harrastus- ja liikuntapalveluita. Tietyille erityisryhmille suunnatut palvelut, kuten päivähoitopalvelut ja nuorisotoiminta olivat merkittäviä harvemmille muuttajille. Kunnittaiset erot muuttajien tarpeissa ja arvostuksissa heijastelivat muuttajien erilaisia taustatekijöitä.

Muuttajien tyytyväisyys asuinkunnan erilaisia ominaisuuksia ja palveluita kohtaan oli pääosin suurta. Kaikkein tyytyväisimpiä muuttajat olivat samoihin, yleisiin tekijöihin, joita myös arvostettiin eniten. Vain kunnan työllisyystilannetta, opiskelumahdollisuuksia ja ravintola- ja viihdepalveluita kohtaan oltiin keskimäärin tyytymättömiä useammin kuin tyytyväisiä.

92 % tyytyväisiä muuttoon

Muuttoonsa kokonaisuudessaan oli enimmäkseen tyytyväisiä 92 prosenttia muuttajista, mikä on erittäin positiivista. 63,4 prosenttia muuttajista ei myöskään harkinnut jatkomuuttoa. Jatkomuuttoalttiutta lisäsivät tyytymättömyyden lisäksi monet taustatekijät, kuten nuori ikä ja vuokra-asuminen.

Vakka-Suomen kunnat ovat monessa suhteessa hyvin erilaisia keskenään. Erot kuntien koossa, palveluissa ja sijainnissa merkitsevät eroja myös kuntien vetovoimatekijöissä. Kuntien heterogeenisyys merkitsee myös sitä, että erilaiset muuttoliikkeeseen kytkeytyvät ilmiöt koskettavat kuntia eri tavoin ja kunnat houkuttelevat erityyppisiä muuttajia erilaisin motiivein.

Tulevaisuudessakin seutukunnan kunnat ovat keskenään erilaisessa asemassa muuttoliikkeen kehittymisen kannalta ja kuntien vahvuudet ja keinot uusien asukkaiden saamiseksi ovat vaihtelevia. Vastakaupungistumisilmiö eli kaupunkien reuna-alueiden sekä pienempien taajamien ja haja-asutusalueiden vetovoiman lisääntyminen sekä päivittäisalueiden laajeneminen koskettaa luultavasti yhä enenevässä määrin suurempien keskusten läheisiä kuntia, joista työssäkäynti asuinkunnan ulkopuolella on yleistä.

Eräiden tutkimusten ennakoima suurten ikäluokkien eläköitymisen yhteydessä toteutuva maallemuutto sekä muutto vakituisesti loma-asuntoon saattavat tuoda uusia asukkaita erityisesti seutukunnan pieniin kuntiin, joissa loma-asuntoja on runsaasti asukasmäärään suhteutettuja.

Muuttohoukutukset perinteisiä

Yleisesti kuntien keinot uusien asukkaiden houkuttelemiseksi ovat perinteisiä: Sopivien ja edullisten tonttien ja asuntojen tarjoaminen, palveluiden turvaaminen, työpaikkojen säilyttäminen, uusien työpaikkojen luominen sekä yrittäjyyden tukeminen ovat edellytyksiä muuttoliikkeen suunnan kääntämiseksi.

Tutkimuksen taustaa

Tutkimuksessa tarkasteltiin Vakka-Suomeen vuonna 2001 seutukunnan ulkopuolelta muuttaneita. Vakka-Suomen seutukunnan nettomuutto on ollut koko 90-luvun ajan negatiivinen ja tilastokeskuksen arvion mukaan sen väkiluku pienenee jatkossa edelleen. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda kokonaiskuva seutukunnan tulomuutosta.

Mielenkiinnon kohteina olivat muuttajien taustatiedot ja ominaisuudet, muuttomotiivit, asuinpaikkaan liittyvät arvostukset, hyvinvoinnin kehittyminen, tyytyväisyys sekä jatkomuuttoalttius. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin muuttajien ennakkotietoja ja -mielikuvia asuinkunnasta sekä niiden kehittymistä muuton tapahduttua.

Muuttajien ominaisuuksien ja preferenssien tunteminen sekä muuttomotiivien ja aluevalinnan selvittäminen saattavat auttaa kehittämään seutukuntaa tulevaisuudessa entistä houkuttelevampaan suuntaan.

Muuttoliikettä tarkasteltiin tässä tutkimuksessa sekä yksilö- että aluetason näkökulmista. Muuttajien motiivien ja tarpeiden eroja ei voida ymmärtää huomioimatta Vakka-Suomen aluerakennetta ja eri kuntien ominaisuuksia. Tutkimuksen teoriatausta rakentuu perinteisten muuttoliikettä kuvaavien mallien, kuten työntö-veto -mallin, elinvaihemallin sekä muuttajatypologioiden varaan. Erityisen keskeisessä asemassa ovat tarve- ja hyvinvointiteoriat.

Tutkimuksen teoriaosassa käsitellään myös erilaisia muuttovirtoja, kuten vastakaupungistumista, paluumuuttoa, maallemuuttoa ja loma-asuntoon muuttoa. Näitä muuttovirtoja voidaan käyttää hyväksi selitettäessä erilaisia muuttajien arvostuksia ja motiiveja sekä aluevalintaan liittyviä seikkoja.

Tutkimus toteutettiin sekä strukturoituja monivalintakysymyksiä että avokysymyksiä sisältäneellä kyselyllä, joka suunnattiin seutukunnan ulkopuolelta Vakka-Suomeen vuoden 2001 aikana muuttaneille. Lomakkeita palautui 340 kappaletta. Tutkimusaineiston analysointi tapahtui pääosin vastausten suoria jakaumia tarkastelemalla sekä ristiintaulukoimalla.

Muuttosyiden luokittelu toteutettiin ryhmittelyanalyysin avulla ja muuttujien keskinäistä riippuvuutta tarkasteltiin faktorianalyysin keinoin. Yhteistyökumppaneina opinnäytetyössä ovat toimineet Vakka-Suomen kunnat sekä Vakka-Suomen Kehityskeskus Oy.