Murteen voima jylläsi Mankelissa

Turun yliopiston suomen kielen emeritusprofessori Aimo Hakanen toi esille asiantuntijan näkemyksensä murteiden tilasta ja tulevaisuudesta. Hänen sanomansa oli valoisa: yleiskielen ja vieraiden vaikutteidenkin alla murteella on tulevaisuutensa, kunhan sitä käytetään elävässä elämässä: arkipäivässä, kirjallisuudessa, joukkoviestimissä. Meidän tehtävämme on pitää toisemme ja nuoremme tietoisena murteesta.

Uudenkaupungin Karjalaisten seuran Kalevi Koponen esitteli kalvosarjalla Suomen karjalaisten historiaa, kulttuuria ja murretta.

Ari Niittyluodon esikoisrunokirjan Paljal kallial julkistamiseen oli varattu aikaa 3 minuuttia - se riitti yleisön villiinnyttämiseen. Teosta myytiin lähes 100 kappaletta.

Elämyksen tarjosi myös Lounais-Suomen murteiden sejitsemän alaryhmän edustajan esittäytyminen. Viisiminuuttisia, erimurteisia tarinatuokioita kuunneltiin hiiskumatta ja välillä nauruun pyrskähtäen. Seminaarin tunnelma oli poikkeuksellisen lämmin ja välitön - tuon tuostakin yleisö intoutui spontaaneihin aplodeihin. Seminaarin juonsi Heli Laaksonen.

Paikalliset käsityöyrittäjät saivat mukavasti tuotteitaan kaupaksi, erityisesti Kaija Hellbergin Sikses nätti naine ja Sikses kiva miäs -paidat ihastuttivat. Seminaariyleisöltä tuli lisäksi mainio ehdotus, josko Kaukka kaunis -tekstillä varustettua paitaa olisi myös tarjolla.

Laitilan murreiltamatkin vetivät: 130 ihmistä täytti työväentalon salin. Nauru kuului varmaankin kirkolle saakka, kun paikallinen taito pääsi valloilleen: Markus Siltamäki, Elma Kleemola, murremestari Aila Vuorinen, Sirpa Aaltonen-Veikkolainen.

Virtasen Raili julisti Laitilan Sanomissa jatkuvan tekstiviestikilpailun alkaneeksi. Runouttakin kuultiin ja Laitilan Pelimanneja. Raumalaispari Hannu Heino-Tapio Niemi saivat riemun kattoon.

Kiikoisten kielen kurssi opetti kiekaisemaan Satakunnan laulun. Hernelahden Jussi ja Pohjalaisen Tuomas iskelmöivät vetoavasti. Illan päätteeksi tuli ihmeteltyä: Kui mee näi hyvi olla?

Murremankeliyleisö oli pääasiassa vakkasuomalaista, myös mm. turkulaisia, raumalaisia, porilaisia näkyi. Ennätyksen varmaan teki Kaustisilta tullut kansanmusiikkimies Simo Westerholm, joka ajoi 423 kilometrin matkan päästäkseen manklaamaan.

Murremankelin pääjärjestäjänä toimii Vakkasuomalainen ääni ja tarina -hanke, mukana olivat myös Uudenkaupungin kaupunki ja yrittäjät, Laitilan kulttuuritoimi ja työväenyhdistys Sampo I.

Ensi vuoden Murremankelin toteutuminen on kiinni yhteistyökumppaneiden ja rahoituksen löytymisestä.. Uskomme kuitenkin, että ensi vuonna voimme kutsua Pohjanmaalta väkeä todistamaan, kuinka murttes o veto, murttes o voima!

Kuvia Murremankelista aiemmassa uutisessamme

29.9.2003 16.13.18