Kuluttajavirasto:
Missä on yli 52000 lama-ajan velkaantunutta?

Pankit ovat lähettäneet yli 63 000 kirjettä niille asiakkailleen, joille velkasovinnosta voisi olla hyötyä. Vain 11 000 on vastannut ja 52 000 on jättänyt vastaamatta tähän tarjoukseen. Onko uupumus, pelko selvittelyn työläydestä vai vanhojen haavojen aukaiseminen syynä siihen, miksi velalliset ovat jättäneet vastaamatta, pohditaan nyt Kuluttajavirastossa.

Kevennetty velkasovintomenettely

Tämän velkasovinto-ohjelman rinnalle on myöhemmin kehitetty vielä ns. kevennetty velkasovintomahdollisuus. Kevennetyn velkasovinnon hakeminen on yritetty tehdä mahdollisimman helpoksi niin, ettei se vaatisi suurta paperisotaa. Jos henkilö on pitkäaikaisesti maksukyvytön, hänen tarvitsee vain varata aika joko sosiaalitoimistoon tai Kelan toimistoon.

Siellä virkailijat auttavat tekemään hakemuksen, johon merkitään ne pankit tai rahoitusyhtiöt, joihin velkoja vielä on. Mitään todistuksia omista menoista ja tuloista ei tarvitse hankkia. Virkailijat tarkistavat hakijan maksukyvyttömyyden.

Ne pienituloiset toimeentulotuen saajat, jotka ovat saaneet viimeisen kahden vuoden aikana toimeentulotukea vähintään 12 kuukauden ajan, voivat hakea sovintoa sosiaalitoimiston kautta. Kelan kautta hakevat sovintoa ne velalliset, jotka saavat pientä kansaneläkettä, työmarkkinatukea, peruspäivärahaa tai koulutuspäivärahaa.

Velallinen allekirjoittaa hakemuksen joko sosiaalitoimistossa tai Kelan konttorissa. Virkailija allekirjoittaa oman vahvistuksensa hakemukseen ja lähettää sen kullekin hakemukseen merkitylle pankille. Sen jälkeen pankki päättää sovinnon tekemisestä ja ilmoittaa siitä hakijalle postitse. Tämä kevennetty hakumenettely kestää elokuun 2004 loppuun.

Velkasovintomenettely

Velkasovinnon voi saada myös henkilö, joka ei ole pitkäaikaisesti maksukyvytön, jos velat ovat syntyneet lamavuosina 1990-94. Silloin laaditaan sopimus, joka vastaa sisällöltään normaalia velkajärjestelyä. Sopimukseen kuuluu maksuohjelma, jonka laatimiseen tarvitaan tarkempia selvityksiä veloista, tuloista, menoista ja varallisuudesta.

Talous- ja velkaneuvojat auttavat selvityksen laatimisessa ja voivat muutenkin neuvoa ja auttaa velkasovinnon hakemisessa. Velkasovinto-ohjelman mukaiset hakemukset velkojille on tehtävä 31.8.2004 mennessä.

Jos vanhat velat ovat edelleen taakkana, asiaan on nyt siis saatavissa näihin ohjelmiin perustuvaa apua. Velat eivät vanhene koskaan, ellei niistä tee jonkinlaista vapaaehtoista sopimusta velkojien kanssa tai sitten hae yksityishenkilön velkajärjestelyä tuomioistuimessa.

Lisätietoja ja neuvontaa saa oman kunnan talous- ja velkaneuvonnasta. Täällä Vakka-Suomen seutukunnan alueella velkaneuvontaa hoidetaan kuluttajaneuvonnan yhteydessä Laitilassa p. 85011, Mynämäessä p. 4376 600 ja Uudessakaupungissa p.845 151, kuluttajaneuvoja Markku Mäkirinne.

Sovintoja tehty vähän

Ensimmäisen vuoden aikana on velkasovinto-ohjelman mukaisen sovinnon velkojiensa kanssa tehnyt 1 965 velallista. Sovintojen toteutumista on seurattu Oikeusministeriössä, jossa arvioidaan, että parhaimmillaan velkasovinto-ohjelman aiotun keston aikana elokuun loppuun 2004 mennessä saataneen aikaan ehkäpä 10000 sovintoa. Alkuperäinen tavoite oli kahden vuoden aikana yrittää menettelyn avulla auttaa 70000 velallista.

Nyt sovintomenettelyyn arvioidaan hakeutuneen velallisten aktiivisin ja ehkä myös hyvätuloisin osa. Selvityksen mukaan puolella sovintoa hakeneista velkaongelma liittyy aikaisempaan yritystoimintaan. Sovintomenettelyn onnistuminen näyttää olevan yhteydessä velkojien lukumäärään. Selvää on, että sovinnon aikaan saaminen vaikeutuu, jos velkojia on paljon.

Tarkoitus oli alun perin, että menettely olisi ollut selkeästi velkojavetoista, yksinkertaista ja kustannuksiltaan edullista. Tässä ei selvityksen mukaan ole täysin onnistuttu. Sen sijaan ns. kevennetty velkasovinto-ohjelma on osoittautunut paremmin odotuksia vastaavaksi, vaikka sekään ei ole tavoittanut kohderyhmäänsä riittävän laajalti. Oikeusministeriön selvityksessä on käynyt ilmi, että velkasovintomenettelyä on yleisesti pidetty asetettuihin tavoitteisiin nähden liian raskaana käsittelemään nopeasti suurta velkaongelmien massaa.

Aktivoitumista tapahtunut

Hyvänä puolena on kuitenkin pidetty sitä, että veloista sopiminen on yleensä tullut aiempaa tutummaksi ja se on jossain määrin aktivoinut velallisia selvittämään velkojaan. Tämä on osin näkynyt myös tuomioistuimiin tehtyjen yksityishenkilön velkajärjestelyhakemusten määrän kasvuna.

Käräjäoikeuksiin jätettiin tammi-kesäkuussa 2003 yhteensä 2138 velkajärjestelyhakemusta, mikä oli 566 hakemusta enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin.

Aktivoituminen on näkynyt myös talous- ja velkaneuvonnan palveluiden kysynnän kasvuna kaikkialla, niin myös täällä omalla alueellamme. Tilastot osoittavat esimerkiksi asiakastapaamisten kaksinkertaistuneen viime vuoteen verrattuna. Samoin on käynyt käräjäoikeuteen tehtyjen hakemusten määrän. Siitä huolimatta, että velkaneuvontapalveluita on voitu alueen kuntien ja valtion panostuksin jossain määrin tehostaa ja lisätä, ovat työpaineet neuvonnassa merkittävästi kasvaneet ja käsittelyajat pidentyneet.

Menettely edellyttää aktiivisuutta myös asiakkaalta. Erilaisten järjestelykeinojen monimutkaisuudesta johtuen prosessin kesto on usein kuukausia, joskus merkittävästi pidempikin. Lisäksi asiakassuhteista näyttää muodostuvan vuosia kestäviä, sillä maksuohjelman kestäessä velkajärjestelyssä oleva velallinen tuntuu usein tarvitsevan neuvonnan palveluja eri syistä, vaikkapa maksukyvyn parantuessa lakiin pohjautuvan lisäsuoritusvelvollisuutensa selvittämiseksi.