Vanhan säästöpankkikiinteistö
Kalannin Säästöpankille
Kalannin Säästöpankki on ostanut Kiinteistö Oy Uudenkaupungin Säästöpankintalon koko osakekannan Kapiteeli Oy:ltä. Kaupan jälkeen Kalannin Säästöpankki omistaa Alisenkadun ja Sepänkadun kulmassa sijaitsevan liike- ja asuinrakennuksen sekä Alisellakadulla liikerakennuksen vieressä sijaitsevan vanhan säästöpankkikiinteistön.
Suomen Säästöpankin pilkkomisen jälkeen liiketilojen omistajaksi tuli loppuvuonna 1993 Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal. Vuonna 1998 Arsenal myi tilat valtion omistamalle Kapiteeli Oy:lle, joka on omistanut liiketilat tähän päivään saakka. Näin ollen perinteikäs säästöpankkitalo siirtyy 10 vuoden tauon jälkeen paikkakuntalaisen yrityksen, Kalannin Säästöpankin omistukseen.
Liiketalot on rakentanut Uudenkaupungin Säästöpankki. Vanhempi rakennus valmistui vuonna 1954 ja uudempi vuonna 1968. Pankkifuusioiden myötä Uudenkaupungin Säästöpankista tuli Vakka-Suomen Säästöpankki, joka fuusioitui vuonna 1992 Suomen Säästöpankkiin. Vuonna 1993 tapahtuneen Suomen Säästöpankin pilkkomisen seurauksena pankkitiloissa jatkoi silloinen Suomen Yhdyspankki.
"Liiketilat ovat käytännössä olleet myynnissä vuodesta 1993 saakka ja pitkällisen harkinnan jälkeen
Kalannin Säästöpankki päätti tehdä kiinteistöistä tarjouksen, jonka Kapiteeli Oy hyväksyi",
toteavat Kalannin Säästöpankin hallituksen puheenjohtaja Jaakko Suominen ja toimitusjohtaja Hannu Manneroos.
Liikerakennuksen alakerrassa toimii tällä hetkellä Nordea, joka jatkaa tiloissa toistaiseksi. Vuoden 2004 aikana pankin tilat muutetaan Kalannin Säästöpankin toimintaan sopiviksi ja näillä näkymin pankin Uudenkaupungin Torinkulman konttori siirtyy tiloihin viimeistään syksyn 2004 aikana.
"Tällä hetkellä konttori toimii pankin omistamissa Koulukadun tiloissa, joissa on aikanaan
toiminut mm. Kansallis-Osake-Pankki (KOP). On luonnollista, ettei pankki ole vielä tehnyt
päätöksiä nykyisten toimitilojen käytöstä", sanoo pankinjohtaja Simo Raitio Kalannin
Säästöpankin Torinkulman konttorista.
Kalannin Säästöpankki perusti Uudenkaupungin konttorinsa joulukuussa 1993. Konttori aloitti toimintansa torinkulmalla vuokratiloissa entisessä Helsingin-Osake-Pankin talossa, kunnes siirtyi kadun toiselle puolelle nykyisiin tiloihin vuonna 1996 ostettuaan tilat Merita Kiinteistöt Oy:ltä.
"Kun pankki osti nykyiset Koulukadun toimitilat, arveltiin, että niissä toimittaisiin seuraavat vuosikymmenet", naurahtaa Raitio.
"Nyt kuitenkin ollaan perustamassa kotia jo kolmatta kertaa 10 vuoden sisällä. Monet tulevat kysymään "Miksi?". Jos perhe kasvaa kasvamistaan, on jostain saatava lisää tiloja. Lisäksi kauppa oli taloudellisesti kannattava", myhäilevät Kalannin Säästöpankin pankkimiehet.
Jo viime vuonna aloitettiin suunnitelmat nykyisten toimitilojen saneeraamiseksi, koska asiakasmäärät Ugin konttorissa ovat koko ajan kasvaneet ja nykyiset tilat eivät täytä nykyaikaisen pankkipalvelun vaatimuksia. Vaikka tilaa onkin suhteellisen paljon, ovat ne kuitenkin epäkäytännölliset ja varsinkin asiakkaiden intimiteettisuoja on usein ruuhka-aikoina koetuksella. Remontin sijasta ajatus uusien toimitilojen ostamisesta kypsyi vuoden aikana.
Ostetuista tiloista tehdään uusi Kalannin Säästöpankin näköinen koti, jossa asiakkaiden lisäksi viihtyvät myös pankin työntekijät. Tiloihin siirtyy näillä näkymin myös vakuutusyhtiö Pohjolan Uudenkaupungin konttori, mikä olisi luonnollinen jatke yhteistyölle, josta säästöpankit, Suomi-yhtiöt ja Pohjola sopivat vuoden 2002 loppupuolella.
Muitakin suunnitelmia pankilla on, jotka selkiytyvät vuoden 2004 aikana. Uusien tilojen myötä tarkoituksena on palvella niin nykyisiä kuin tuleviakin asiakkaita entistä paremmin uusissa ja väljemmissä tiloissa. Lisäksi uudessa paikassa on paremmat asiakaspaikoitustilat kuin nykyisissä Koulukadun tiloissa, toteaa Raitio.
"Uskomme vahvasti Uudenkaupungin ja Vakka-Suomen positiiviseen talouskehitykseen tulevaisuudessa vaikkakin viimeisen puolen vuoden aikana onkin tullut negatiivisia lomautusuutisia. Kaupungissa tehdään kuitenkin erinomaista työtä uusien työpaikkojen luomiseksi, jotka varmasti tuottavat näkyvää tulosta jo ensi vuoden aikana. Osittain työ on jo kantanut hedelmää, sillä uusia yrityksiä on rantautunut Uuteenkaupunkiin jo tänä syksynä", mainitsee Manneroos.
Talon historia velvoittaa
Alisenkadun ja Sepänkadun pankkitiloilla on pitkät säästöpankkiperinteet. Uudenkaupungin Säästöpankki rakensi Alisellekadulle omat toimitilansa vuonna 1954. Pankin tarkoituksena oli alun perin, että pankkirakennus vedettäisiin katulinjasta 5 m sisäänpäin. Pankin mielestä se olisi avartanut pankin sisäänkäyntiä ja ennakoisi Alisenkadun myöhempää levittämistä.
Kaupunki ei kuitenkaan suostunut ehdotukseen. Maistraatti perusteli kielteistä kantaansa sillä, ettei "kaljamiehille saanut laatia illoiksi turhia tyhjiä kulmia vetelehtimistä varten". Näin todetaan Uudenkaupungin Säästöpankin 125-vuotishistoriikissä. Uudenkaupungin Säästöpankki toimi tiloissa aina vuoteen 1968 saakka, jolloin pankki rakensi nykyisen liikerakennuksen Alisenkadun ja Sepänkadun kulmaan, jossa siis Nordea tällä hetkellä toimii.
Uudenkaupungin Säästöpankilla ja sen seuraajalla Vakka-Suomen Säästöpankilla oli aikoinaan Uudessakaupungissa merkittävä yhteiskunnallinen asema. Nyt tehdyllä kaupalla Kalannin Säästöpankki pyrkii palauttamaan takaisin sen aseman, joka säästöpankilla on Uudessakaupungissa aikanaan ollut.
"Mihinkään röyhistelyyn ei tietenkään lähdetä, vaan tulemme toimimaan samalla nöyrällä asenteella kuin tähänkin asti", toteavat Manneroos ja Raitio.
"Arvokkain asia mitä Kalannin Säästöpankki voi asiakkailleen tarjota, on paikallisuus ja asiakkaan huomioiva henkilökohtainen palvelu. Päätökset tehdään asiakaslähtöisesti tässä ja nyt eikä niitä tarvitse lähetä hakemaan esim. Helsingistä tai jopa Tukholmasta saakka", sanoo Jaakko Suominen.
"Kalannin Säästöpankki on toiminut itsenäisenä rahoituslaitoksena 107 vuotta. Pankki on ollut myös itsepäinen eikä suostunut aikoinaan pankkifuusioihin vaan päätti jatkaa toimintaansa itsenäisenä. Nyt tehty kauppa on suoraa seurausta itsenäisestä ja itsepäisestä toiminnasta", toteavat Suominen ja Manneroos.
Kalannin Säästöpankki lähti rohkeasti perustamaan uusia sivukonttoreita vuoden 1993 pankkikriisin jälkeen. Uudenkaupungin konttorin jälkeen pankki perusti konttorit Taivassaloon ja Vehmaalle vuonna 1994. Pienen hengähdystauon jälkeen perustettiin konttori vuonna 1999 Laitilaan. Pankin kasvu on kuitenkin ollut hallittuja ja tehdyt päätökset ovat tarkoin etukäteen harkittuja.
Manneroosin mukaan nyt tehty kauppa on merkitykseltään ja mittasuhteiltaan jopa yksittäisen konttorin perustamista suurempi asia.
12.11.2003 19.58.58