HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON BIOLOGINEN SUODATINLAITOS

Maa ja Vesi Oy:n vuonna 2001 laatiman yleissuunnitelman perusteella päädyttiin biologiseen suodatinprosessiin.

Suunnittelukeskus Oy, joka toimii kohteen pääsuunnittelijana, laati tehdyn yleissuunnitelman perusteella asiakirjat, joilla valittiin prosessitoimittajaksi 1. Krüger Oy keväällä 2002.

Prosessitoimittajalta saatujen mitoitustietojen perusteella laadittiin suunnitelmat muiden urakoitsijoiden valitsemiseksi. Suunnitelmat valmistuivat vuoden 2002 lopussa.

Urakoitsijat:
Rakennus- ja koneistourakoitsija (pääurakoitsija): Seicon Oy, urakkahinta 1.876.000 € (aiv 0) LVI-urakoitsija: Vesijohtoliike Esko Tuominen Oy, urakkahinta 129.305 € (alv 0) Sähköurakoitsija: ABB Oy / Telesilta, urakkahinta 79.500 € (alv 0) Automaatiourakoitsija: Syspoint Oy, urakkahinta 99.847 € (alv 0) Suodatintoimittaja (prosessitoimittaja): 1. Krüger Oy, urakkahinta 1.475.000 € (alv 0)

Rakennuttajana on Uudenkaupungin tekninen ja ympäristö -keskus.

Tilaaja on Uudenkaupungin Vesi.

Rakennuksen kerrosala on 1.017 m2 ja tilavuus 7.600 m3. Kokonaiskustannukset ovat n. 4,17 milj. euroa.

Rakennustyöt kohteessa alkoivat 01.01.2003 ja valmistuvat 31.01.2004. Varsinainen puhdistusprosessi käynnistetään kevään 2004 aikana.

HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA SEN KEHITYSVAIHEET

Länsi-Suomen vesioikeus velvoitti 04.12.1969 antamallaan päätöksellä kaupungin puhdistamaan vuonna 1968 laaditulta yleiskaava-alueelta tulevat jätevedet vuoden 1976 l oppuun mennessä Häpönniemen alueelle rakennettavassa mekaanisessa tai teholtaan ainakin sitä vastaavassa muun tyyppisessä, puhdistamossa. Lupaehdoissa jätevedet määrättiin johdettavaksi Häpönniemestä noin yhden kilometrin pituisen purkuputken kautta mereen.

Pääviemäröinti toteutettiin kolmessa eri vaiheessa vuosina 1971-1975. Viimeiseen vaiheeseen sisältyi 1,7 kilometrin pituisen purkujohdon rakentaminen merelle. Jätevedenpuhdistamo on toteutettu kemiallisena puhdistamona, jossa kemikaaleina käytetään kalkkia ja rautasulfaattia. Puhdistettu jätevesi johdetaan purkujohdon kautta mereen ja kuivattu liete kompostoidaan aumakompostissa ja käytetään maanparannusaineeksi. Puhdistamon valmistumisen, kesän 1977 jälkeen tärkeäksi tavoitteeksi tuli verkoston vuotovesien vähentäminen.

Vuoto- eli hulevesien vähentäminen on edelleen 2000-luvulla, biosuodattimen valmistumisen jälkeen, entistä tärkeämpää.

Viemäriverkosto on osittain iältään vanhaa, sen tähden kuntoarviot ja vuotoselvitykset anta-vat uusimistarpeen suunnan ja määrän.

Puhdistamo mitoitettiin käsittelemään jätevettä keskimäärin 10 350 m3/vrk ja sen asukasvastineluku oli 20 000. Mitoitusvirtaama oli 600 m3/h ja maksimivirtaama 1 200 m3/h. Kapasiteetin laskettiin kehitysennusteiden mukaan riittävän vuoteen 1985 asti, mutta kapasiteetti riittää vielä 2000 luvullakin.

Puhdistusprosessi oli kemiallinen. Siinä jäteveteen lisättiin sammutettua kaikkia ja rautasulfaattia. Tavoitteena oli pienentää biologinen hapenkulutus (BHK7) vähintään 70 %:lla ja fosforin määrä 80 %:lla.

UUSI JÄTEVEDENJOHTAMISLUPA

Uudenkaupungin kaupunki haki, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kehotuksesta uutta jäteveden johtamislupaa Länsi-Suomen vesioikeudelta 30.06.1995.

Hakemisen jälkeen käytiin neuvotteluja Laitilan kaupungin jätevesien johtamiseksi Häpönniemen jätevedenpuhdistamolle. Uudenkaupungin kaupunginhallitus päätti lopettaa neuvottelut 05.05.1997. Tämän jälkeen neuvoteltiin Kemira Agro Oy:n jätevesien johtamisesta Häpönniemen jätevedenpuhdistamolle.

Neuvottelujen kariuduttua jätevesiluvan käsittelyä jatkettiin ja Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi 18.05.2000 antamallaan päätöksellä nro 25/2000/4 Uudenkaupungin kaupungille luvan yleisestä viemärilaitoksesta tulevien jätevesien johtamiseen puhdistettuina mereen nykyisessä purkupaikassa. Lupaehdot

Jätevedenpuhdistamo on tehostettava biologis-kemialliseksi tai vastaavan tehoiseksi vuoden 2003 loppuun mennessä siten, että vuoden 2004 alusta alkaen mereen johdettavan jäteveden BOD7ATU-arvo on enintään 15 mg O2, fosforipitoisuus enintään 0,5 mg P/I, CODcr arvo enintään 125 mg O2/l ja kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l. Puhdistustehon tulee olla BOD7ATU-arvon osalta vähintään 90 %, kokonaistypen osalta vähintään 70 %, fosforin osalta vähintään 90 % ja CODcr-arvon osalta 75 %.

Kokonaistypen poistoteho lasketaan vuosikeskiarvona ja muut edellä mainitut arvot neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutuk-set, ylivuodot ja häiriötilanteet mukaan lukien. Kokonaistypen poistotehoa laskettaessa ei oteta huomioon veden laadun ääriarvoja, jotka johtuvat poikkeuksellisista tilanteista kuten runsaista sateista ja runsaista sulamisvesistä.

Kaupunki valitti Vaasan hallinto-oikeuteen, joka antoi päätöksen 07.06.2001 nro 01/0095/2. Päätöksen mukaan lupaehdot pysyivät muuttumattomina.

Kaupunki pyysi valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, joka antoi selvityspyyntöjen jälkeen päätöksen 19.8.2003 nro 2343/3/01. Valituslupaa ei myönnetty. Alkuperäiset l upaehdot ovat siten voimassa.

BIOLOGINEN SUODATINLAITOS

Maa ja Vesi Oy teki uusien lupaehtojen mukaisesti yleissuunnitelmaa, jossa tarkasteltiin rinnakkain aktiiviliete- ja biosuodatinlaitosta. Yleissuunnitelman aikana käytiin neuvotteluja eri tahojen kanssa ja neuvotteluissa todettiin biosuodatinlaitoksen eduiksi mm, että ei tarvita muuta suodatinta ja prosessi on suljettu ja varmatoiminen, eikä liete pääse purkuvesistöön. syksyllä 2001 lautakunta ja kaupunginhallitus hyväksyivät uusittavan puhdistamon mitoitus-perusteet ja aikataulun sekä tanskalaisen Krügerin tietotaitoon perustuvan biosuodatinlaitok-sen.

Mitoituksen pohjana oli Maa ja Vesi Oy:n 15.8.2001 päivätty yhteenveto tulokuormituksesta ym. Yleissuunnitelma hyväksyttiin teknisessä lautakunnassa 23.01.2002. Suunnittelukilpailun voitti Suunnittelukeskus Oy, joka valittiin suunnittelijaksi teknisessä lautakunnassa 23.01.2002. Hyväksytyn aikataulun mukaan puhdistamon suunnittelu alkoi tammikuus-sa 2002, urakkalaskenta oli lokakuussa 2002 ja rakennustyö alkoi 2003 alussa.

Puhdistamon laajennus eli biologinen suodatinlaitos rakennetaan nykyisen kemiallisen puhdistamon viereen ja puhdistettava vesi johdetaan nykyisen jätevedenpuhdistamon l ähtökanavasta biologisenosan tulokanavaan ja edelleen tulopumppaamoon.

Biologiseen suodatinlaitokseen tulee 6 kpl nitrifikaatiosoluja, joiden koko on 27,4 m2 ja yhteisala 164,4 m2. kantoainetta yhdessä suodatinsolussa on 3m:n kerros eli 82,2 m3 ja yhteensä 493,2 m3. Kantoaineena on polystyreenimassa BIOSTYRENE luokka II valmistaja Isobox Technologies, Ranska. Kantoaineen raekoko on o 4 mm.

Nitrifikaatio soluissa tapahtuu hapettumisprosessi, jossa ammoniumtyppi muutetaan nitraaiksi.

Lisäksi tulee 4 kpl denitrifikaatiosoluja, joiden koko on 13,2 m2 ja yhteisala 52,8 m2. Kantoainetta yhdessä suodatinsolussa on 2 m:n kerros eli 26,4 m3 ja yhteensä 105,6 m3. Kantoaineena on polystyreenimassa BIOSTYRENE luokka III. Kantoaineen raekoko on o 4,5 mm.

Denitrifikaatio soluissa nitraatti pelkistetään typpikaasuksi.

Piha-alueelle asennetaan 2 kpl 15000 m3 metanolisäiliöitä; metanolia syötetään neljään denitrifikaatiosoluun.

Denitrifikaatiosoluista puhdistettu vesi johdetaan nykyiseen purkuputkeen.

Soluissa oleva kantoaine pestään, solun yläpuolella olevalla puhdistetulla jätevedellä ja pesuvesi johdetaan pesuvesien keruualtaaseen, jonka koko on 375 m3.

Puhdistamon koeajo alkaa tammikuussa 2004, jolloin prosessivesi ajetaan sisään. Puhdistamo on valmis kokonaisuudessa toukokuussa 2004.

PURKUPUTKI