Uusikaupunkilainen musiikkitoiminta 1875-1939
Lauluseuroja, köörejä ja soittokuntia
Entisen uusikaupunkilaisen Mervi Sirenin, o.s. Eskola, syventävien opintojen tutkielmassa tarkastellaan Uudessakaupungissa 1875-1939 julkista musiikkitoimintaa harjoittaneiden kuorojen, torvisoittokuntien ja orkesterin toimintaa ja niiden vaiheita tutkimusajankohtana. Lisäksi tarkastellaan kaupungin musiikkielämässä toimineita vaikuttajia ja keskeisiä henkilöitä, kuten kapellimestareita ja kuoronjohtajia.
Tutkimuksessa pyritään valottamaan musiikkitoimintaa osana laajempaa yhteiskunnallista ja kulttuurista kehystä tutkimusajankohtana. Näkökulma on etnohistoriallinen.
Kaupunkiin perustetun sähkölennätinaseman myötä Uuteenkaupunkiin asettui (vuoteen 1908 asti) kymmeniä hyvätuloisia tanskalaisia virkamiesperheitä, joiden myötä kaupungin kulttuuri-, sivistys- ja seuraelämä vilkastui huomattavasti.
Tanskalaisten läsnäololla oli huomattava merkitys myös musiikkielämän kannalta, sillä he toimivat pelkän rientoihin osallistumisen lisäksi myös aloitteentekijöinä. Tanskalaisen lennätinvirkamies Thor Ludwig Jordanin aloitteesta kaupunkiin perustettiin nimittäin vuonna 1888 jouhiorkesteri, jota hän ryhtyi etevänä violistina itse johtamaan. Tämä orkesteri - nykyinen Amatööriorkesteri - toimii edelleen.
Ajallisesti tutkimus rajautuu vuosiin 1875-1939. Vuodesta 1875 lähtien musiikkitoiminta alkoi laajeta kaupungissa: silloin perustettiin kaupunkiin ensimmäinen soittokunta. Samoihin aikoihin julkinen musiikkitoiminta alkoi laajentua myös muualla Suomessa ja levitä kaupungeista maaseudulle.
Tutkimuksen ajallinen rajaus päättyy vuoteen 1939, koska sodan puhkeamisen myötä kaupungin musiikkitoiminta väheni huomattavasti. Lisäksi kaupungin keskeinen musiikkielämän vaikuttaja kapellimestari August Widgren jättäytyi pois monista tehtävistään.
Tutkimuksessa kolmas luku käsittelee Uudenkaupungin musiikkitoiminnan varhaisvaiheita ja laajempaa kulttuurista kehystä. Neljännessä luvussa käsitellään vuosisadan vaihdetta ja sen ensi
vuosikymmeniä sekä eri musiikkikokoonpanojen toimintaa, jolloin myös laajemmat kansankerrokset enenevässä määrin osallistuivat eri toimintoihin ja rientoihin. Viidennessä luvussa käsitellään 1920-1930 vilkasta musiikkitoimintaa. Tämä ajanjakso eriytyy omaksi kokonaisuudekseen, koska ensinnäkin maailmansotien väliset ajanjaksot ovat selkeä sosiaalihistoriallinen kokonaisuus. Sodan aikana musiikkitoiminta tyrehtyi monin paikoin. Uudessakaupungissa musiikkitoiminta kukoisti mainittuina vuosikymmeninä erityisen laajasti.
Tutkielmaa on saatavissa luettavaksi Uudenkaupungin kirjaston kotiseutukokoelmasta. Lisäksi kulttuuritoimisto on toimittanut kappaleet Amatööriorkesterille ja VPK:n soittokunnalle.
24.11.2003 14.02.58
Tämän uutissivun alkuun 