Åke Lindmanin Etulinjan edessä Kuvalassa

Elokuva kertoo jatkosodasta ja lähemmin suomenruotsalaisen jalkaväkirykmentti 61:n (JR61) vaiheista Syvärillä ja Kannaksella vuosina 1942 - 1944. Päähenkilöitä ovat nuori vänrikki Harry Järv (Tobias Zilliacus) ja everstiluutnantti Alpo Kullervo Marttinen (Ilkka Heiskanen).

Elokuvan saatteeksi

Åke Lindmanin ohjaama elokuva Etulinjan edessä on lajityyppinä uusi sotaelokuva Suomessa. Se toimii vahvasti sotiemme veteraanien ehdoilla. Elokuva on ohjaajan kunnianteko veteraanien panokselle maamme itsenäisyyden säilyttämisen puolesta. Elokuva perustuu veteraanien kokemuksiin ja on alistunut heidän ankaralle totuudellisuuden vaatimukselleen.

Oman lisänsä elokuvan todellisuuspohjaan tuovat kuvamateriaalina käytetyt Harry Järvin rintamalla ottamat valokuvat ja filmimateriaali sekä Suomen, että Pietarin Elokuva--arkistoista. Tämä kaikki tarjoaa käsikirjoitukselle vankan selkärangan, mutta asettaa myös sen vapaudelle tarkat rajat: jokaista roolihahmoa vastaa todella elävä tai elänyt henkilö.

Elokuvan päähenkilö on legendaarinen luutnantti Harry Järv, sittemmin Pohjoismaissa kuuluisa ja "yhden miehen yliopistoksi" kutsuttu kirjastomies, kirjailija ja tutkija, joka johti yli kahta sataa tiedustelu- ja taistelupartiota, menettäen yhden ainoan miehen kaatuneena.

Toiseksi päähenkilöksi nousee everstiluutnantti Alpo Kullervo Marttinen, supisuomalainen komentaja, joka loi ruotsinkielisestä rykmentistään (JR61) Tienhaaran tulimyrskyn kestäneen valiojoukon. Tämä saavutus teki hänestä Suomen nuorimman everstin sekä Mannerheim-ristin ritarin.

Tuo vuoden 1944 juhannusajan voitto Tienhaarassa mahdollisti myöhemmät ja kuuluisammat torjunnat Ihantalassa, Vuosalmella, Viipurinlahdella ja Ilomantsissa. Näistä ensin mainittu antaakin aiheen filmihankkeemme toiselle osalle: TALI-IHANTALA 1944, joka on määrä kuvata kesällä 2005.

Elokuvahankkeen aloitteentekijä on VTT:n johtava tutkija ja Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Stefan Forss, jonka isä oli rintamalla Harry Järvin lähin alainen vuonna 1942. Stefan Forss on käsikirjoittanut elokuvan yhdessä kirjailija, kapteeni (res.) Benedict Zilliacuksen kanssa, joka johti nuorena upseerina tykistön tulta mm. Ihantalassa.

Hankkeen edistämiseksi perustettiin 7.5.2002 "Syväriltä Kannakselle" -elokuvien Tuki ry, jonka puheenjohtajana toimii entinen Puolustusvoimain komentaja amiraali Jan Klenberg. Elokuvahankkeen suojelija on Presidentti Mauno Koivisto.

Elokuvan sisällöstä

Elokuva kertoo jatkosodasta ja lähemmin suomenruotsalaisen jalkaväkirykmentti 61:n (JR61) vaiheista Syvärillä ja Kannaksella vuosina 1942 - 1944. Päähenkilöitä ovat nuori vänrikki Harry Järv (Tobias Zilliacus) ja everstiluutnantti Alpo Kullervo Marttinen (Ilkka Heiskanen).

Keväällä 1942 Järv saa komentoonsa tukikohta Dammenin Syvärillä. Tuolloin eletään asemasotavaihetta ja rintamalla on melko rauhallista. Korsuja ja juoksuhautoja rakennetaan ja partiotoimintaa harjoitetaan paljon. Järv osoittaa taitonsa etevänä partioiden suunnittelijana ja toteuttajana ja saa pian osakseen miestensä kunnioituksen ja luottamuksen. Rykmentin uusi komentaja everstiluutnantti Marttinen huomaa myös Järvin taidot ja antaakin pian tämän vastuulle koko rykmentin partiotoiminnan järjestämisen.

Järv miehineen suorittaa menestyksekkäitä iskuja vihollisen tukikohtiin. Heidän "arkeaan" korsussa ja juoksuhaudoissa vaikeuttavat kuitenkin venäläiset tarkka-ampujat, niiden joukossa sotilas nimeltä Smirnov, joka parhaansa mukaan harventaa suomalaisten joukkoja.

Järv pitää huolta myös miestensä henkisestä jaksamisesta. Hän hankkii rintamalle kirjoja, kannustaa miehiä pitämään mm. lukemisen kautta yllä yhteyttä normaaliin elämään ja ryhtyy itse opettamaan nuorta ja innokasta Bertel Södermania, joka haluaa sodasta huolimatta lukea itsensä ylioppilaaksi.

Mikkelissä tahollaan Mannerheim pohtii Suomen tilannetta ja Ruotsin kruununprinssi Kustaa Adolf käy vierailulla.

Syksy 1943 vie Järvin miehineen jälleen kerran suorittamaan tehtävää vihollislinjojen taakse. Miinakentässä Järv kuitenkin astuu sivuun raivaamaltaan reitiltä ja räjähdys paitsi repii Järvin jalan, myös herättää venäläiset. Miehet lähtevät raahaamaan Järviä. Matkalla takaisin omien luo taistelu selviytymisestä on vähällä päättyä kohtalokkaasti.

Järv menettää jalkansa ja niinpä kesällä 1944 hänen toipuessaan ruotsalaisessa sairaalassa, JR61:n miehet kuljetetaan Syväriltä Kannakselle. Puna-armeijan suurhyökkäys on alkanut.

Joukot marssivat everstiluutnantti Marttisen komennossa Viipurin esikaupunkiin Tienhaaraan, minne vihollinen valmistelee rajua hyökkäystä. Marttinen ottaa jämäkästi vaikean tilanteen hallintaansa. Suomalaisten tappiot ovat raskaat, mutta yhdessä tehokkaan tykistön kanssa JR61 pitää asemansa. Venäläisten hyökkäys torjutaan. Tienhaara, Suomen lukko, kestää, ja tie Helsinkiin pysyy suljettuna.

Sodan loppuratkaisu siirtyy tuonnemmaksi - Tali-Ihantalaan.