Biokaasulaitoksen peruskivi muurattiin

Vuoden 2005 alkupuolella valmistuva biokaasulaitos tulee olemaan ensisijaisesti ympäristönhoidollinen jätteenhoitolaitos. Laitoksella voidaan käsitellä vuodessa 120.000 tonnia biohajoavaa jätettä. Pääosa (80 %) jätteestä on sikalietettä. Tuotettavasta biokaasusta noin 65 % on metaania. Laitos voi tuottaa energiaa noin 3,1 MW, josta voidaan ottaa noin 38 % talteen sähkönä ja noin 40 - 50 % lämpönä. Lämpöenergia hyödynnetään laitoksella ja sähkö johdetaan valtakunnan verkkoon.

Ilpo Murtojärvi ja Tuula Amberla esiintyivät tilaisuudessa (Kuva oik.)"Uskonkin, että tämä Vehmaan biokaasulaitos on menestyksekäs ja toivon myös, että hanke toimisi päänavauksena maa- ja karjatalouden biokaasutushankkeille", ministeri sanoi.

Hanke on koko Vakka-Suomen yhteinen ja koskettaa koko alueen maatalouselinkeinoa sekä yhdyskuntien jätteenhoitoa. Sen toteutuksesta vastaa 20 paikallista maatilaa yhteisen yrityksen kautta. Hankkeen eteneminen peruskiven muuraukseen on ollut varsin pitkä, sillä paikalliset viljelijät esittivät ensimmäiset ajatukset laitoksen pystyttämisestä jo vuoden 2000 keväällä.

Hanketta edelsi EU:n EMOTR-T rahoituksella mittava esiselvitys laitoksen kannattavuudesta ja sijoitus-paikasta. Selvitys osoitti toiminnan kannattavuuden, mikäli laitoksen koko on riittävän suuri ja sijainti lähellä raakalietteen syntypaikkaa.

Ensimmäinen suuri
biokaasulaitos Suomessa

Laitoksen kannattavuuden sekä hyödyllisyyden osoittaminen oli tärkeää lähdettäessä keskustelemaan aivan uudenlaiseen investointiin liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista. Biokaasu osoittautui kaikkien rahoittajien osalta tuntemattomaksi vaihtoehdoksi energian tuottajana ja jätteen käsittelyyn soveltuvana kestävän kehityksen mukaisena ratkaisuna.

Hankkeessa on tehty perustavaa työtä Suomeen rakennettaville laitoksille niin, että biokaasulaitos on nyt mainittu myös valtioneuvoston asetuksissa bioenergian tuotantoon sekä eläinperäisen sivutuotteen ja biohajoavan jätteen käsittelyyn soveltuvana menetelmänä.

Valvonta ja investointituet
monesta ministeriöstä

Hankaluutta ensimmäisen laitoksen eteenpäin viemisessä ovat aiheuttaneet monen ministeriön toimialaan kuuluvat laitoksen eri toiminnot, kuten energian tuottaminen, kuolleiden eläinten käsittely ja veden erottaminen sekä puhdistaminen ympäristöehtojen mukaisesti. Lisää työtä aiheuttivat myös EU:n uudistuneet eläinperäisen sivutuotteen uudet käsittelyä säätelevät direktiivit, jotka valmistuivat yhtä aikaa laitoshankkeen kanssa.

Hankkeessa hyvät yhteistyökumppanit

Hankkeen alkamisesta on ehtinyt kulua neljä vuotta, jona aikana on selvitetty laitokseen liittyviä säädöksiä sekä rahoitukseen liittyviä mahdollisuuksia. Tärkeintä on kuitenkin se tietotaito, joka liittyy laitoksen tekniseen toteuttamiseen Suomen olosuhteisiin. Hankkeessa on syntynyt valmius rakennuttaa laitos Biovakka Oy:n omin voimin. Yhteistyötahoina ovat alan viimeisimmän tietämyksen omaavat yritykset. Laitteiston suunnittelusta sekä teknisestä toteutuksesta vastaa tanskalainen Bigadan A/s. Laitoksen rakenteet urakoivat lähialueen yritykset. Laitoksen projektipäällikkönä toimii Watrec Oy:n FT Juhani Suvilampi.

Hankkeen etenemiseen ovat olleet vaikuttamassa myös SataFood Kehittämisyhdistys ry ja Vakka-Suomen Kehityskeskus Oy.

Pääosa jätteestä sikalietettä

Biovakka Oy:n keskitetyn lietteenkäsittelylaitoksen tehtävänä on käsitellä anaerobisesti eli hapettomissa olosuhteissa karjatalouden sekä teollisuuden ja yhdyskuntien sivuvirtoja. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan mukaisesti laitoksella voidaan käsitellä vuodessa 120.000 tonnia biohajoavaa jätettä. Pääosa (80 %) jätteestä on sikalietettä.

Muita käsiteltäviä jätteitä ovat karjatalouden kuivalannat, teollisuuden biohajoavat jätteet, yhdyskuntien erilliskerätty biojäte ja erillisellä renderointilaitoksella käsitelty 2. riskiluokan aines eli kuolleet eläimet. Anaerobista käsittelyä täydennetään hygienisoinnilla (tunnin lämpökäsittely, 70ºC), joka toteutetaan ennen anaerobista vaihetta.

Biologinen prosessi hajottaa jätteiden orgaanista ainesta hapettomissa olosuhteissa tuottaen samalla biokaasua. Kaasu muodostuu bioreaktorissa, joka on täyssekoitteinen kaasu- ja vesitiivis terässäiliö, tilavuudeltaan 6700 kuutiuometriä. Kaasu kerätään reaktorin yläosasta talteen kaasuputkistoon, joka on yhteydessä kaasuvarastoon.

Biokaasua tuotetaan arviolta noin 475 Nm3/h ajettaessa laitosta täydellä kapasiteetilla. Biokaasusta noin 65 % on metaania, jolloin biokaasun energiasisältö on noin 6,5 kW /m3. Laitos voi täydellä kapasiteetilla ajettaessa tuottaa energiaa noin 3,1 MW, josta voidaan ottaa noin 38 % talteen sähkönä ja noin 40 - 50 % lämpönä. Lämpöenergia hyödynnetään laitoksella ja sähkö johdetaan valtakunnan verkkoon.

Anaerobisen käsittelyn jälkeen liete johdetaan vedenerotukseen, josta kuiva-aines sijoitetaan varastohalliin. Kuivattu liete eli humus on peltokäyttöön hyvin soveltuva ravinnepitoinen lannoite. Vuositasolla tuotetun humuksen määrä on noin 12.000 tonnia. Lietteestä erotettu vesi palautetaan tiloille typpilannoitteeksi tai puhdistetaan ja johdetaan vesistöön.

Biovakka Oy:n biokaasulaitoksen yksinkertaistettu virtauskaavio

Biokaasulaitoksesta on tarkoitus rakentaa myös prosessin edelleen kehittämiseen soveltuva yksikkö, jolloin vastaavia laitoksia voidaan kehittää ja tarjota myös vastaaviin kohteisiin Suomessa ja muissa pohjoismaissa sekä Baltian maissa. Laitos työllistää rakennusvaiheessa paikallisia osaajia ja pääosa rakennusinvestoinneista suoritetaan Vakka-Suomesta. Hankkeen rahoittavat Biovakka Oy:n omistavat maatilat, Nordea-pankki, KTM:n uusiutuvan energian investointituki ja Finnvera Oyj.

Biokaasulaitos valmistuu 2005 alkuvuoden aikana.