Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam
Vehmaan biokaasulaitoksen peruskivenmuuraus 1.7.2004

Energiapolitiikkamme peruslinjaukset on kirjattu vuonna 2001 valmistuneeseen kansalliseen ilmastostrategiaan. Uusiutuvan energian ja energian säästön osalta niitä on täsmennetty ydinvoimapäätöksen yhteydessä hyväksyttyjen eduskunnan lausumien pohjalta. Täsmennetyt tavoitteet ja toimenpiteet on esitetty vuonna 2002 uusituissa ohjelmissa, joiden toimeenpanoon hallitusohjelmassa on sitouduttu.

Maailma muuttuu nopeasti myös energia-alalla. Siksi energiapolitiikan toimenpiteitäkin on arvioitava ja uudelleen linjattava vähintäänkin kerran vaalikaudella. Hallitus onkin käynnistänyt ilmasto- ja energiastrategian uusimistyön. Tätä työtä hoitamaan on hallitukseen perustettu ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmä. Ministerityöryhmää avustaa laaja eri ministeriöiden edustajista koostuva virkamiesten yhdys verkko, joka toimii käytännön toimeenpanon koordinoijana.

Ilmastostrategian uusimisen lisäksi hallintoamme työllistää tällä hetkellä merkittävästi myös EU:n päästökauppadirektiivin toimeenpano. Toimeenpanoaikataulu on poikkeuksellisen kireä uudelle ja vaikutuksiltaan erittäin merkittävälle ohjauskeinolle. Tällaisen uuden ohjauskeinon käyttöönotto edellyttää myös olemassa olevien keinojen uudelleen tarkastelua ja yhteensovittamista. Energiatuet, energiaverot ja muut taloudelliset ohjauskeinot tulee sovittaa yhteen päästökaupan kanssa siten, että toimintaympäristö on mahdollisimman tasapuolinen niin päästökaupassa mukana oleville kuin sen ulkopuolelle jäävillekin.

Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmassa asetettujen tavoitteiden mukaan uusiutuvan energian käytön tulisi kasvaa Suomessa tällä vuosikymmenellä noin 30 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että kokonaisenergian kulutuksessa uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian osuus nousisi nykyisestä 23= 25 -%:sta noin 27 %:iin vuoteen 2010 mennessä. Sähkön osalta tavoite on nostaa uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön osuus nykyisestä keskimäärin noin 26 %:sta 31,5 %:iin vuonna 2010.

Tavoitteet ovat haastavia. Keskeisiä keinoja uusiutuvien energialähteiden kehittämisessä ovat uuden teknologian kehittäminen ja käyttöönotto, energiaverotus, investointituet, lainsäädäntötoimet ja informaatiotoiminta. Suomessa on näistä kaikista hyviä kokemuksia ja niiden myötä Suomesta on muotoutunut erityisesti bioenergian käytössä maailman teollisuusmaiden kärkimaa. Laajamittaisen bioenergian käytön pitkät perinteet takaavat Suomelle hyvät edellytykset kehittää ja laajentaa sen käyttöä energianlähteenä myös tulevaisuudessa.

Haluan lisäksi tuoda esille sen tosiasian, että kaikella uusiutuvan energian käytön lisäämisellä on erittäin merkittävä rooli ilmastostrategian toteuttamisessa. Uskonkin, että tämä Vehmaan biokaasulaitos on menestyksekäs ja toivon myös, että hanke toimisi päänavauksena maa- ja karjatalouden biokaasutushankkeille.

Edellä olevin sanoin muuraan Vehmaan biokaasulaitoksen peruskiven.