![]() |
Vakka-Suomen Osuuspankin perustamisesta 100 vuottaVuoden 1900 valtiopäivillä säädetty osuustoimintalaki teki mahdolliseksi perustaa valtion varoilla Osuuskassojen Keskuslainarahaston. Osakeyhtiömuotoisen rahaston osakkeita hankkivat tässä vaiheessa virkamiehet, teollisuuden harjoittajat ja liikemiehet sekä maaseudun säätyläiset, jotka kokivat osallistumisen keskuslaina-rahaston perustamiseen kansalaisvelvollisuutena.Vasta keskuslainarahaston perustamisen jälkeen tuli paikallisten, jäsenten hallitsemien kyläosuuskassojen aika, kutakuinkin Saksan Raffeisen-kassojen mallin mukaan. Osuuskassatoiminnan selkärankana oli yhteisön sisäisen kontrollin hyödyntäminen. Kun lainanottajajäsen tunsi kassan muut jäsenet, hän konkreettisesti tiesi, kuka joutuu vastuuseen hoitamattomasta lainasta Nykyisestä Uudenkaupungin Vohdensaaresta kotoisin oleva Frans Vestilä oli vuosisadan alussa tilanhoitajana Suodenniemellä. Tilalle tulevia lehtiä lukemalla hän sai osuustoimintainnostuksen. Vestilä palasi vuonna 1904 asumaan kotipaikkakunnalleen ja ryhtyi ajamaan osuuskassan perustamista. 17.9.1904 mainostettiin paikallisessa lehdessä seuraavana päivänä Maurumaan Parkkarilla pidettävää osuuskassakokousta: "Perustetaan nyt ukot semmoinen ja oikein luja". Sunnuntaina perustettiinkin Parkkarin tuvassa Loukon Osuuskassa, jonka perustamiskirjan allekirjoitti 20 kulmakunnan isäntää. Vestilästä tuli kassanhoitaja eli Vakka-Suomen Osuuspankin ensimmäinen toimitusjohtaja. Loukon Osuuskassalla ei alkuun ollut erityistä toimitilaa eikä aukioloaikaakaan. Vestilällä oli kotonaan tilikirja, johon kassan tapahtumat merkittiin. Lainanhakijat ottivat yhteyttä joko häneen tai johonkin muuhun hallituksen jäseneen tai saapuivat kassan kokoukseen, joka pidettiin milloin missäkin toimipiirin talossa. Kokouksessa luotto myönnettiin, mikäli siihen oli varoja ja lainanhakijalla takaisinmaksun edellytykset. Lainarahat tulivat maksumääräyksenä Uudenkaupungin pankkeihin. Korko- ja lyhennysrahat maksettiin suoraan Vestilälle, joka määrä-ajoin kävi kaupungissa suorittamassa tilikirjan perusteella keskuslainarahaston saamiset. Viiden toimintavuoden jälkeen osuuskassa hankki lompakon, joka oli tilikirjan jälkeen ensimmäinen pankkivarustus. Osuuskassan rahat olivat näin selkeästi erillään kassanhoitajan omista rahoista. Vuodesta 1922 alkaen Loukon Osuuskassan varsinaisena toimipaikkana oli Kalannin kunnantalo, jossa ennestään toimi myös Uudenkirkon Säästöpankki. Ei ole tiedossa, miten kitkatonta kahden rahalaitoksen yhteiselo samoissa tiloissa oli, mutta kilpailijoita ne eivät varsinaisesti olleet. Osuuskassa otti talletuksia vain jäseniltään ja sen päätoiminta oli lainojen myöntäminen Keskuslainarahaston varoista. Kun säästöpankkitoiminnan painopiste taas oli talletusten keräämisessä, lähtökohdat olivat perin erilaiset. Loukon Osuuskassa on tämänhetkisen Vakka-Suomen Osuuspankin syvimmälle yltävä juuri ja se kuuluu osuuskassaliikkeen varhaisimpaan kerrokseen koko maan mittakaavassa.
17.9.2004 18.48.27
|
|
|
Uutisvihjeitä voit lähettää tai kertoa
mielipiteesi meille sähköpostilla |