Viihdy ja viisastu Virosta 16.-17.10.

Viro liittyi viime keväänä Euroopan unioniin. Suomi ja Viro ovat siis samalla lähtöviivalla matkallaan kohti tulevaisuutta ja suomalaiset matkailevat entistä enemmän naapurimaassamme. Mutta suomalaisten Viro-tietous ei välttämättä ole kovinkaan hyvin ajan tasalla.

Virolaistunnelmiin lähdetään lauantaina kello 11, jolloin avataan Viron kansalliskirjaston näyttely "Kartta ja kortti", jossa on esitelty neljän kaupungin historiallisia karttoja ja vanhoja kortteja kaupungeista.

Tähän liittyy myös iltapäivällä pidettävä Viron akateemisen kirjaston tutkijan Mare Luukin luento Viron kaupunkihistorian makupaloja.

Samalla avautuu myös kahvio, jossa on mahdollisuus virolaistyyliseen makumatkaan.

Viro-päivien avauksena kuullaan hetkistä, muistoista ja kohtaamisista Virossa otsikolla Viro sydämessäni. Jaana Vasaman haastateltavina Outi Kangas, Antti Karlin ja Touko Heino.

Viron historiaa valottavat lauantaina toiminnanjohtaja Kulle Raig, joka käsittelee aihetta Neuvostokomennon alla, sekä Viron miehityksistä kertova videosarja Viron miehitykset.

Nyky-Viron ja Suomen tilannetta peilaa eversti Olavi Simola pohdiskellessaan Suomen turvallisuuskysymystä otsikolla Itsenäinen puolustus vai Viron Nato-malli?

Sunnuntaipäivän luentona kuullaan Kalervo Mettalan näkemys Kalevipoegin eli Viron kansalliseepoksen suomennostyöstä. Erityisen kiinnostavaksi aiheen tekee se, että suomentaja oli uusikaupunkilasisyntyinen Helmer Winter.

Päivän päätteeksi on kello kahdesta alkaen mahdollisuus opiskella viron kielen matkailijan pika-alkeet Heli Laaksosen johdolla otsikolla Reisi ja räägi.

Pohitullin koululla on viikonlopun aikana Viron kansalliskirjaston näyttely "Kartta ja kortti", jossa on esitelty neljän kaupungin historiallisia karttoja ja vanhoja kortteja kaupungeista.

Viihdyttävintä ja hauskinta päivissä lienee tarjolla lauantaina kello kaksikymmentä Kaijan makasiinissa, jossa Jussi Helle laulaa Beatles- lauluja viroksi, tarjolla on myös virolaistyylistä iltapalaa ja virolaista olutta.

VIRO-VIIKONLOPUN OHJELMASTA

Virossa matkaileville ja Viron elämästä kiinnostuneille tarkoitettu tiivis tietopaketti Viron historiasta ja nykypäivästä.

Asiaa ja viihdettä kaikille aisteille lauantaina 16.10 ja sunnuntaina 17.10 Pohitullin koululla.

Viihdy virolaistunnelmissa koko viikonloppu tai pistäydy kuuntelemaan kiinnostavinta.

Lauantai 16.10.

Klo 11.00 Tapahtuman ja näyttelyiden avaus. Kartta ja kortti - näyttely ja virolaistyylinen kahvio avoinna koko päivän.

Klo 11.15-12.00 Viro sydämessäni - hetkiä, muistoja ja kohtaamisia. Jaana Vasama haastattelee tuttuja ja tuntemattomia Viron kävijöitä.

Klo 12.30-13.30 Olavi Simola, Suomen turvallisuusratkaisu - itsenäinen puolustus vai Viron Nato-malli?

Klo 13.45-14.30 Mare Luuk, Viron kaupunkihistorian makupaloja.

Klo 14.45-15.30 Kulle Raig, Neuvostokomennon alla.

Klo 15.30-16.30 Eesti okupatsioonid - Viron miehitykset -video.

Klo 20.00 Lauluilta ravintola Katjan Makasiinissa. Jussi Helle laulaa ja Beatles-kappaleita viroksi. Virolaista olutta ja pikkupurtavaa.

Sunnuntai 17.10

Klo 12.00- Näyttely ja virolaistyylinen kahvio avoinna koko päivän Eesti okupatsioonid - Viron miehitykset-videoesitys.

Klo 12.30 musiikkiluokkien laulua.

Klo 13.00-13.45 Kalervo Mettala, Kalevipoegin suomennostyö.

Klo 14.00- 17.00 Heli Laaksonen, Reisi ja räägi -viron pika-alkeet matkailijalle.

Pohitullin koululla on viikonlopun aikana Viron kansalliskirjaston näyttely "Kartta ja kortti", jossa on esitelty neljän kaupungin historiallisia karttoja ja vanhoja kortteja kaupungeista.

Järj. Uudenkaupungin kansalaisopisto ja Vakka--Suomen Viro-seura

Kartta & kortti -näyttely

Viron vanhinta kaupungin karttaa säilytetään valtionarkistossa, kyseessä on käsin laadittu Narvan asemakaava vuodelta 1649. Painettuja karttoja alkoi olla vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla. Viron kansalliskirjaston karttakokoelmassa säilytettävä ensimmäinen Tallinnan kartta on vuodelta 1856. Todennäköisesti samalla kymmenluvulla saatiin myös ensimmäinen painettu Tarton kartta.

Vuoteen 1910 asti kartat olivat venäjän- tai saksankielisiä, myöhemmin vironkielisiä. Ensimmäisen maailmasodan jälkeisinä vuosikymmeninä itsenäisen Viron kustannustoiminta ja painoteollisuus elpyivät merkittävästi, jolloin myös karttojen laatiminen ja painatus sai aivan uudet mittasuhteet.1930-luvulta alkaen kaksiväriset kartat tekivät tilaa nelivärikartoille.

Vuosina 1918-1940 painetut kartat kertovat meille osaltaan Viron historiasta ja ovat siksi sekä kiinnostavia että arvokkaita.

Ensimmäisen postikortin arvellaan lasketun liikkeelle Itävalta-Unkarissa vuonna 1869, virolaisen postikortinhistoria alkaa vuodesta 1872. Viron ensimmäinen näköalapostikortti esittää Tallinnan Tornien aukiota, pian sen jälkeen saatiin Pärnun kylpylää ja Tarton yliopiston päärakennusta esittävät kortit. Kohta näköalakortteja alkoi tulla kuin liukuhihnalta.

Vuonna 1910 Virossa ilmestyneiden postikorttien yhteispainos ylitti jo miljoonan rajan. Ihan alusta asti pyrittiin korteissa kuvaamaan historiallisia ja romanttisia paikkoja, toisin sanoen niitä kohteita, joiden arveltiin kiinnostavan turisteja. Joskus näköalakortit kuvasivat myös kaupunkien tärkeimpiä kohteita, esimerkiksi sellaisia kuin rautatieasema, posti tai silta.

Suurin osa ennen toista maailmansotaa Virossa liikkeelle lasketuista postikorteista oli valmistettu valokuvausmenetelmällä, joka antoi melko hyvän joskin mustavalkoisen tuloksen. Värivalokuvaus tuli käyttöön vasta viime vuosisadanjälkipuoliskolla. Ennen sotia näköalapostikortteja tehtailleita valokuvaajia arvellaan Virossa olleen runsaat kolmesataa.

Kartta & kortti -näyttely on laadittu Viron kansalliskirjastossa.