19.10.2004
Tiedotustilaisuus lehdistölle: Vakka-Suomen sairaalan palvelurakenneuudistuksen tulokset

1 Vakka-Suomen sairaalan palvelurakenneuudistus

Vakka-Suomen seutukunta lähti vuonna 2003 pilotoimaan terveydenhuollon kehittämishanketta osana kansallista terveysohjelmajärjestelmää, jossa tavoitteena oli luoda toimiva kokonaisuus esim. terveydenhuoltoalue seutukunnassa sijaitsevasta aluesairaalasta ja perusterveydenhuollon yksiköistä sekä turvata seutukunnan reuna-alueiden asukkaiden asiointi luonnollisten kulkusuuntien mukaisesti. Hanke piti toteuttaa siten, että tuloksena on ensisijaisesti järkevä toiminnallinen kokonaisuus. Vakka-Suomen sairaalan palvelurakenneuudistus on yksi osa tästä terveydenhuollon kehittämis-hankkeesta.

Vakka-Suomen seutukunnan terveydenhuollon kehittämishankkeelle Sosiaali- ja terveys ministeriö (Stm) myönsi 160 000 € rahoitustuen, jonka avulla hanketta on työstetty eteen päin. Stm:n rahoittama terveydenhuollon kehittämishanke koostui viidestä osaprojektista: 1) Vanhustyön hoitoketjut, 2) Sairaalan palvelurakenneuudistus, 3) Yhteinen päivystysjärjestelmä, 4) Sähköisen verkon kehittäminen ja 5) Hoitoketjut. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama terveydenhuollon kehittämishanke on osa Vakka-Suomen seutukunnan hyvinvointipoliittista ohjelmaa.

1.2 Vakka-Suomen sairaalan palvelurakenneuudistuksen tavoitteet

Vakka-Suomen sairaalan palvelurakenneuudistuksen tavoitteena oli saada aikaan erikoissairaanhoidon yksikkö, jonka palvelutuotanto vastaa paremmin 2000-luvun tarpeita. Uuden toimintamallin tavoitteeksi on asetettu laadukkuus ja kustannustehokkuus. Sen tulee perustua sairaanhoitopiirin keskeisille arvoille, jotka ovat potilaskeskeisyys ja tuloksellisuus. Kuntien tahtotilan ja sitoutumisen tuli näkyä sairaalan tulevassa palvelurakenteessa.

V-SS:n palvelurakenne oli hyvin monimuotoinen liikkeelle lähtiessä eikä se enää kaikilta osin vastannut väestön tarpeita. Ongelmana oli myös resurssien allokointi. Sairaalassa oli yksiköitä, joissa henkilöstö toimii alimitoitetulla miehityksellä ja toisaalta yksiköitä, joissa palveluja olisi pystytty tuottamaan paljon enemmän.

Palvelurakenneuudistuksen alkaessa kunta-asiakkaat eivät olleet tyytyväisiä. Sairaalan palvelurakenneuudistus oli välttämätön suorittaa. Tavoitteeksi asetettiin, että resurssien uudelleenallokointia hyväksi käyttäen toiminta saataisiin vastaaman nykytarvetta. Säästöjä ei lähdetty etsimään.

1.3 Vakka-Suomen sairaalan palvelurakenneuudistuksen organisointi

Vakka-Suomen sairaalan palvelurakenneuudistusta valvoi ohjausryhmä. Vakka-Suomen osavastuualueen johtokunta hyväksyi 16.05.2002 palvelurakenneuudistuksen suuntaviivat. Projektin vetäjäksi ja vastuuhenkilöksi nimettiin johtava lääkäri Lisa Pelttari. Hoitohenkilö kunnan uudelleenallokoinnista vastasi ylihoitaja Rauno Marjamäki ja hallinnon ja huollon osalta hallintojohtaja Marja Heuru.

Vakka-Suomen sairaalan palvelurakenneuudistus aloitettiin toiminta- ja tilakartoituksella, jonka loppuraportti valmistui 19.12.2003.

1.4 Vakka-Suomen sairaalan palvelurakenneuudistuksen muutokset

Vakka-Suomen sairaalan palvelurakenneuudistuksessa on tehty paljon muutoksia. Muutokset ovat kohdistuneet palveluprosessien parantamiseen. Palveluprosessien parantamisen tavoitteena oli parantaa palvelujen laatua Vakka-Suomen sairaalassa toimintatapoja kehittämällä.

Palvelurakenneuudistus Vakka-Suomen sairaalassa aloitettiin somaattiselta puolelta ja psykiatrisen puolen palvelurakenneuudistus siirrettiin myöhäisempään ajankohtaan.

Vakka-Suomen sairaalan palvelurakenneuudistus aloitettiin siirtämällä synnytykset Tyks:an 19.06.2003. Tämä toimenpide mahdollisti palveluprosessien kehittämisen. Palveluprosessien kehittäminen aluesairaalatasolla on ongelmallista, sillä pienetkin muutokset heijastuvat sairaalan kaikkiin toimintayksiköihin mukaan lukien kaikki operatiiviset alat, palveluyksiköt ja hallinnon ja huollon toimintayksiköt (esim. pieni muutos saattaa heijastua tehottomuuden lisääntymisenä toisessa yksikössä, jolla aikaisemmin ei tehottomuusongelmaa ollut).

Julkisella sektorilla muutosten tekeminen on hidasta ja tämä osaltaan on vaikeuttanut kehittämistoimenpiteitä.

Kehittämistoimenpiteiden alussa käytiin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajan Aki Lindenin ohjeiden mukaisesti työnjakoneuvotteluja kaikkien niiden erikoisalojen ylilääkäreiden kanssa, jotka olivat edustettuna Vakka-Suomen sairaalassa.

1.5 Psykiatrian palvelurakenneuudistus

Psykiatrian palvelurakenneuudistus ajoitettiin alkavaksi somaattisen puolen palvelurakennemuutosten jälkeen. Psykiatrian palvelurakennemuutosselvitys ajoittuu syksyyn 2004. Johtoryhmä on 31.08.2004 käsitellyt Vakka-Suomen sairaalan psykiatrian kehittämisen painopistealueet ja tavoitteet. Tavoitteena on, että esitys kehittämistoimenpiteiksi valmistuu 2004 loppuun mennessä.

Todettiin, että lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian ja psykogeriatrian yksikköjen sekä kuntoutusyksikön toimintoja on kehitetty lähivuosina toiminnan tavoitteita palveleviksi ja tästä syystä niiden toimintojen lähempi tarkastelu ei ole tässä vaiheessa tarpeen. Kehittämistoiminta ko. yksiköiden osalta tapahtuu osana normaalia suunnittelu- ja kehittämistoimintaa.

Palvelurakenteen tarkastelu kohdistetaan akuuttipsykiatrian yksiköihin käsittäen aikuispsykiatrian poliklinikan, kriisiosaston ja tutkimus- ja hoi to-osaston.

2 Vakka-Suomen palvelurakenneuudistuksen tulokset

2.1 Yleiset hyödyt

Vakka-Suomen sairaalan palvelurakenneuudistus on johtanut monenlaisiin toiminnallisiin uudistuksiin ja palveluprosessien parantamiseen. Kehittämistyön mahdollisti synnytysten siirtäminen Tyks:an, joka oli yksi hankkeen merkittävistä toiminnallisista muutoksista.

Suurin yhteistyöhanke seutukunnan terveyskeskusten kanssa on ollut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen päivystysjärjestelmän kehittäminen. Tämän kehittämisprosessin aikana opittiin tekemään yhteistyötä seutukunnallisista lähtökohdista käsin. Lisäksi tämä hanke opetti projektityöskentelytaitoja, joita sitten on voitu hyödyntää seuraavien hankkeiden käynnistämisessä. Vakka-Suomen osaava terveyskeskus/sairaala- hanke oli mahdollista käynnistää Stm- projektista saatujen kokemusten pohjalta.

Palvelurakenneuudistusta tehtäessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategia vuoteen 2010 on tarjonnut hyvän ohjeistuksen, jonka toimintalinjat ovat olleet riittävän selkeitä mahdollistaen shp:n strategian mukaisen kehittämistyön V-SS:n palvelurakenneuudistuksessa.

Kehittämistyötä on tehty shp:n arvojen mukaisesti potilaskeskeisesti ja tuloksellisesti. Toimintoja on kehitetty V-SS:n oman toiminta-ajatuksen mukaisesti eli tuottaa perus tason erikoissairaanhoitoa yhä vanhenevalle väestölle. Vanhenevan väestön osuus kehittämistyössä näkyy etenkin neurologiassa, gastroenterologiassa, kirurgiassa ja korva-, nenä- ja kurkkutaudeissa.

Resurssien uudelleenkohdentamisessa voimavaroja on suunnattu etenkin näihin toimintoihin.

Palvelurakenneuudistuksen kanssa samanaikaisesti on saneerattu poliklinikan ja heräämön tilat. Vanhan synnytyssiiven saneeraus on siirtynyt syksyyn 2005. Näihin tiloihin tulee dialyysiyksikkö ja gastroenterologian yksikkö, joka on siirtynyt sinne jo saneeraustoimenpiteiden alkuvaiheessa.

Saneerauksen aikana kaikki toiminnot olivat siirrettyinä väistötiloihin, mikä osaltaan on hidastanut uusien toimintamallien käyttöönottoa ja edelleen kehittämistä. Esim. hoitajien poliklinikoita ei ole saatu tästä johtuen toimimaan ja uusien toimintamallien sisältöjen edelleen kehittäminen pääsee alkamaan vasta lokakuussa 2004. Potilaiden vaatima hoito ei ole saanut vaarantua kehittämistyön aikana ja tästä johtuen kehittämistoimenpiteiden implementointi osaksi jokapäiväistä toimintaa tulee jatkumaan vuodelle 2005.

Resurssien irrottamisen kehitystyöhön on mahdollistanut shp:n EVO- rahoitus 10 000 euroa ja Stm:n hankeraha Vakka-Suomen seutukunnan terveydenhuollon kehittämiseksi (V SS:n palvelurakenneuudistus 7000 €). Ilman näitä rahoituksia hanketta ei olisi voitu toteuttaa. Kehittämistyöhön on osallistunut lähes koko henkilöstö oman työnsä ohella.

Henkilöstöltä saatujen palautteiden pohjalta on syntynyt käsitys, että kehittämistyö on ollut henkilöstölle liian raskasta ja muutokset ovat olleet liian suuria ja nopeita. Väsymystä on lisän nyt samanaikainen tilojen saneeraus. Osa henkilöstöä on kokenut, etteivät he ole saaneet vaikuttaa tarpeeksi kehittämistoimenpiteisiin ja joidenkin mielestä osallistumista on ollut liikaa voimavaroihin nähden.

2.2 Konkreettiset tulokset

Palvelurakenneuudistuksen aikana synnytykset siirtyivät Tyks:an. Kehitettiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteinen päivystysjärjestelmä. Vuoden 2005 alusta on valmiudet aloittaa yhteinen päivystysjärjestelmä Vakka-Suomen sairaalan tiloissa.

Saatiin aikaiseksi gastroenterologian yksikkö, jossa palveluja tuotetaan yhdessä sisätautien ja kirurgien yhteistoimintana. Kardiologiset toiminnot saatiin kehitettyä siten, että ne toimivat yhdessä pisteessä ja kliinisfysiologiset toiminnot siirtyivät osaksi kardiologista toimintaa. Kardiologian alaisuudessa saatiin Tyks:n kanssa kehitettyä shp:n yhteistä Reitti-projektia sydänpotilaiden hoidossa. Kokeiltiin toimimista noninvasiivisen kardiologian kouluttajana.

Sisätautiosastolla saatiin aloitettua moduulityöskentelymalli. Neurologisia palveluita tulee lisätä jo vuonna 2005. Kirurgiassa saatiin ortopedisia toimintoja parannettua ja toimintoja muutettua monipuolisimmiksi. Samoin gastroenterologinen kirurgia toimintana kehittyi huomattavasti rakennemuutoksen aikana. Kirurgian jatkokehittelyä varten suuntaviivoja mm. urologisten potilaiden tarvitseman hoidon kohdalta on saatu selkeytettyä. Kirurgian yksikössä on tapahtumassa henkilöstössä rakennemuutoksia ja sen vuoksi jatkokehittäminen jatkuu vuonna 2005 yhdessä shp:n kanssa.

Päiväkirurgiaa on saatu lisättyä suunni telmien mukaisesti. Korva-, nenä- ja kurkkutautien kohdalta vanheneva väestö tarvitsee kuulonhuoltopalveluja jatkossakin lähipalveluna ja kuulonhuoltopalvelujen turvaamiseksi sairaalan oma kuulontukija valmistuu 12/2005.

Lastentautien palveluja saatiin kehitettyä linjajohtamismallin mukaisesti ja lasten palvelujen kotiuttaminen Tyks:sta lähipalveluksi on alkanut syyskuussa 2004. Keuhkopoliklinikka on toiminut uuden toimintasuunnitelman mukaisesti vuoden 2004 alusta alkaen.

Syöpäpoliklinikkakokeilu on menossa syksyllä 2004 ja kokemusten perusteella suunnitellaan jatkotoimenpiteet vuoden 2004 loppuun mennessä. Hoitajien pitämät poliklinikat on saatu kehitettyä. Dialyysitoiminnan aloitus on siirtynyt vuoden 2006 alkuun.

Resurssien uudelleenkohdentamisessa on 10 hoitohenkilökunnan vakanssia uudelleensijoitettu (3 sairaanhoitajan tointa on tällä hetkellä poissa käytöstä). Yksi erikoistuvan lääkärin vakanssi on uudelleensijoitettu.

Resurssien uudelleenallokointiin on käytetty n. 300.000 euroa. Operatiivisen päivystyksen uudelleenorganisoimisesta on säästynyt n. 110.000 €/vuosi. Lisäksi käytöstä on poissa n. 100.000 euron resurssi, joka on odottamassa dialyysitoiminnan aloittamista vuonna 2006.

3 Yhteenveto

Vakka-Suomen palvelurakenneuudistusta on tehty toukokuusta 2003 alkaen. Uusi palvelu tuotantomalli vastaa nyt paremmin Vakka-Suomen kuntien yhä vanhenevan väestön tarpeita. Toimintamallien vakiinnuttaminen tulee tapahtumaan syksyn 2004 ja kevään 2005 aikana.

Näin suurten toiminnallisen muutosten tekemiseen aikataulu on ollut liian tiukka. Muutoksen läpiviemiseen organisaatiossa lasketaan menevän yksityissektorillakin 2 - 3 vuotta. Hanke on ollut myös aliresursoitu.

Muutosprosessi osoitti, että terveydenhuollon organisaatiot ovat kykeneviä tekemään isojakin muutoksia suhteellisen pienellä resursoinnilla. Jatkokehittelyssä on kuitenkin kiinnitettävä huomiota henkilöstön jaksamiseen.

Kehittämisprosesseissa tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota valmistelevan jakson pituuteen ja henkilöstön kouluttamiseen muutosprojektiin. Projektisuunnitelmaan on jatkossa hyvä lisätä alusta alkaen tiedotuksen aikataulu.

Vakka-Suomen sairaalan palvelurakennemuutosta ei olisi pystytty tekemään ilman Stm:n ja EVO- rahoitusta. Vakka-Suomen seutukunnan terveydenhuollon kehittämisen ohjaus ryhmä on osallistunut aktiivisesti hankeen seurantaan ja sen toiminta on edistänyt hankkeen eteenpäin viemistä.

Johtokunnan hyväksymät V-SS:n kehittämisen painopistealueet ovat olleet selvät ja hanketta on ollut sen vuoksi helppo viedä eteenpäin. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategia vuoteen 2010 on auttanut suunnattomasti tämän hankkeen eteenpäin viemisessä.

Hankkeen onnistumisen kannalta henkilöstön osuus ja työ on ollut kuitenkin ratkaisevin. Hankkeeseen osallistuneet projektityöntekijät ovat vieneet hanketta eteenpäin vaikeissakin tilanteissa ja heille suurin kiitos palvelurakennetyön onnistumisesta

Jatkokehittämisen kannalta olisi tärkeätä, että Vakka-Suomen seutukunnassa olisi yhteinen perusterveydenhuolto. Se helpottaisi yhteistyön kehittämistä ja mahdollistaisi vielä kustannustehokkaamman terveydenhuollon palvelurakenteen kehittämisen seutukuntaan samalla laatua parantaen.