uutylaos.gif (28057 bytes)
 


Pohjoismaiden pisin rakennus harjaan

Perjantaina harjannostajaisvaiheessa ollut Vakka-Suomen kuntoputki innoittanee muihin vastaaviin hankkeisiin. Näin uskoo Suomen Hiihtoliiton puheenjohtaja Seppo Rehunen. Suomessa on ennestään kolme hiihtoputkea, mutta Vakka-Suomen putki on ainoa, jossa hiihdon lisäksi voi myös lenkkeillä tai rullaluistella. Tämä putki on myös ainoa asutuskeskukseen sijoittuva, jota Rehunen pitää hienona.

Ensimmäiset hiihtäjät päässevät kokeilemaan kuntoputkea vielä tänä vuonna. Viime talvena varastoitua lunta lienee vielä käytettävissä tuhat kuutiota, loppu tehdään.

Yhdistetyn putken ideoi v. 2003 alussa Lippo Juvala. Suunnittelun avainhenkilöitä ovat olleet Markku Katajamäki Rauman Rakenne-Suunnittelu Oy:stä, Esa Kylä-Kaila Kasvihuone Es-An Oy:stä ja Mauri Kontu Vahterus Oy:stä.

Harjannostajaistilaisuudessa Kalannissa puhui Hiihtoliiton puheenjohtaja Seppo Rehunen.



Harhannostajaistilaisuudessa puhunut Mauri Kontu kertoi hankkeesta näin:

Vuoden 2003 alussa Lippo Juvala, kestävyysurheilun palavasieluinen tuntija ja valmentaja, ehdotti tutkittavaksi liikuntapaikkahanketta, jossa voitaisiin harrastaa ympärivuotista kestävyysurheilua. Siis hiihtoa ja kävelyä ja juoksua.

 Kuntoputken idea tuli Lippo Juvalalta (kuva vas.). Yllä hankkeen puuhamiehiä Mauri Kontu (vasemmalla), Markku Katajamäki ja Esa Kylä-Kaila.

Hanke tuntui utopistiselta. Kuitenkin tehtiin ideariihi, jossa tutkittiin lyhyesti voitaisiinko ko. hanketta toteuttaa Vakka-Suomessa. jossain muodossa.

Kun löydettiin Kivimäen urheilualue, projekti sai realistisemmat puitteet. Sillä Kivimäen alueella oli olemassa valmiina ympäristö ja infrastruktuuri, mitä kuntoputki tarvitsee toiminnassaan. Tämän jälkeen koottiin työryhmä valmistelemaan hanketta, jossa selvitettiin mahdolliset käyttökustannukset ja investointikustannukset.

Myös selvitettiin alustavasti käyttäjät. Työryhmän jäseninä ovat olleet pankinjohtaja Juha-Pekka Nieminen Vakka-Suomen Osuuspankista, Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski, kasvihuoneyrittäjä Es-An Oy:n toimitusjohtaja Esa Kylä-Kaila, lämmönsiirinvalmistaja Vahterus Oy:n toimitusjohtaja Mauri Kontu ja Rauman Rakenne-Suunnitelu Oy:n suunnittelija Markku Katajamäki. Perustettavan yrityksen yhtiömuodoksi päätettiin esittää golf-yhtiöissä kehitettyä yritysmallia, missä osakkeen omistukseen liittyy vuosittainen käyttömaksu.

Osakkaiden kartoitus ja investointipäätös

Tehtyjen selvitysten pohjalta päätettiin hanke julkaista kesäkuussa 2003 ja selvittää onko asiaan kiinnostusta. Runsaan kolmen kuukauden markkinoinnin tuloksena saatiin runsaat 300 ennakkomerkitsijää osakkaaksi, Samalla paikallispankit Kalannin Säästöpankki ja Vakka-Suomen Osuuspankki sekä Finnvera Oyj lupautuivat rahoittamaan hanketta.

Kun lisäksi v 2004 alussa TE-Keskus myönsi 30 % avustuksen hankkeelle, voitiin tehdä päätös Vakka-Suomen Kuntoputki Oy:n yrityksen perustamisesta ja hankkeen käynnistämisestä. Osakkaina on nyt runsaat 300 osakasta, tasavahvoina yksityisten ja yritysten osuudet. Suurimmalla osakkeenomistajalla on alle 5 % omistusosuus.

On myöskin tärkeää huomata että kyseessä on puhdas yrityshanke, kunnat eivät ole osakkaina lainkaan. Uusikaupunki on vuokrannut alueen Kuntoputki Oy:lle.

Kuntoputki on 1057 pitkä rakennus, ja sen uskotaan olevan Pohjoismaiden pisin.

Rakentaminen ja ympäristöystävällisyys

Rakentaminen käynnistyi kesäkuussa ja on edennyt nopeasti harjannostovaiheeseen. Hanke on kokonaisuutena suurin Vakka-Suomessa toteutettAva hanke tänä vuonna. Myöskin koko Vakka--Suomen Seutukunta on tukenut hanketta alusta asti, koska se on merkittävä seudun kehitykselle.

Toteuttamisessa on pääsääntöisesti paikallista osaamista. Teknisissä ratkaisuissa käytetään uusia innovaatioita. Siinä hyödynnetään elementtirakentamisen ja kasvihuoneteknologian edut. Kylmätekniikassa käytetään täysin ympäristöystävällistä teknologiaa hiilidioksidia, mikä on uutta Suomessa.

Pohjoismaiden pisin rakennus

Rakennuksesta tulee Pohjoismaiden pisin maanpäällinen rakennus Rakennuspituus on 1057 m. Rakennuspinta-ala on 9000 m2 ja tilavuus 40 000 m3

Rakennusvalvojana toimii rakennusmestari Kari Honkanen Uudestakaupungista. Kuntoputki saadaan käyttökuntoon tämän vuoden aikana


VAKKA-SUOMEN KUNTOPUTKI OY
KUNTOPUTKEN RAKENTAMINEN

 
Rakennuttaja
Vakka-Suomen Kuntoputki Oy 
Hallituksen puheenjohtaja Mauri Kontu

Suunnittelijat
Arkkitehti-/rakennesuunnittelu 
Insinööritoimisto Rakenne-Rauma 
Markku Katajamäki

LVISA-suunnittelu 
Insinööritoimisto Ukiplan 
Reijo Aalto (LVIA), Kimmo Lautanala (sähkö)

Kylmäsuunnittelu
Vahterus Oy (Jyrki Sonninen) yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa

Rakentajat ja materiaalin toimittajat

Maanrakennus- ja louhintatyöt
Maanrakennus Kylä-Kaila Oy, Uusikaupunki ja 
M&M murske Oy, Uusikaupunki

Peruselementit
Rakennus-Lalla Oy, Laitila ja 
Rautarakenne S. Lipponen Ky, Kalanti

Asvaltointi
Skanska Asfaltti Oy, Rauma

Kuntoputken tuoteosatoimitus 
Rannila Steel Oy

Kuntoputken tuoteosatoimituksen materiaalin ja elementtien asennus 
Kasvihuone Es-An Oy, Kalanti

Kuntoputken kateurakka
Eristysliike Kallio&Virtala Oy, Uusikaupunki

Kuntoputken eristeet 
Saint-Gobain Isover Oy

Kuntoputken suoja-aita 
PUR-AIT Oy, Vantaa

Kuntoputken sähköurakka
YIT Kiinteistötekniikka Oy/Telesilta, Uusikaupunki

Kuntoputken LVI-työt
Uudenkaupungin Rakennus-Putkitus Oy, Uusikaupunki

Kuntoputken peltilistojen toimitus 
Metallityö R. Soininen Oy, Uusikaupunki ja 
Rauman Rakennuspeltityö Elo Oy, Rauma

Kylmäkontin toimitus 
Suomen Tekojää Oy, Parkano

Kuntoputken mittaustyöt
Uudenkaupungin kaupunki, mittausosasto

Vastaavat työnjohtajat

Maanrakennus- ja louhintatyöt 
Jari Kylä-Kaila

Kuntoputken runko- ja elementtiasennus 
Eerik Kylä-Kaila

Sähkötöiden vastuuhenkilö 
Aulis Terho

Kateurakan vastuuhenkilö 
Jari Kallio


Takaisin Tämän uutissivun alkuun

Otsikko.gif (293 bytes)

Uutisvihjeitä voit lähettää tai kertoa mielipiteesi meille sähköpostilla