uutylaos.gif (28057 bytes)
 


Korsusta Korsuun kirjan syntyvaiheista

"Veli muistatko iltoja yhteisiä
korsun nokisten hirsien alla;
sinä aloitit laulun, me yhdyttiin
ja mielellä hartahalla
siinä vedettiin iloista, haikeaa,
mitä mieleen kulloinkin tuli,
ikäväksi jos joskus aatos sai
se lauluimme tahdissa suli".

Näin kirjoitti Usko Hurmerinta, (vuodesta 1943 Usko Kemppi) vuonna 1942 Oulussa, jonne hänet oli komennettu tekemään laulukirjaa "Korsusta Korsuun, Kiestingin ja Uhtuan suuntain korsu- ja marssilauluja"

Usko Hurmerinnan jatkosota alkoi Ahvenanmaan kautta Jäämeren rannalle Petsamoon. Kempin turkulaisrykmentistä tehtiin vuoristojääkäreitä. Heinä-elokuun vaihteessa -41 rykmentin valistusupseerilta, luutnantti Santalahdelta kävi käsky perustaa lepovuorolla olevan I pataljoonan keskuuteen maan pohjoisin ikäväntorjuntapatteri (ik.tor.pat.). Päälliköiksi saatiin vänrikki V.Hurme 1. KKK:sta ja kersantti, joukkueenjohtaja Usko Hurmerinta pataljoonan EK:sta. Hurme alkoi etsiä laulajia ja saikin kokoon noin parikymmenpäisen laulukuoron. Hurmerinta taas toimi apulaisena ja ryhtyi tekemään lauluja.

Syntyi Korsusta Korsuun

Usko Hurmerinta teki useita lauluja: Petsamon tyttö, Tää ei ole enää unta, Harmaan kalliopaaden lailla, Jäämeren joukkojen laulu, Minun maani, Iske suomalainen, Taas marssilla pojat on, Nyt Marssitaan, Koko rykmentin tyttö ja Taistelun jälkeen; samoin syntyivät monta laulusanoitusta tunnettuihin sävelmiin kuten myös sävel valmiisiin sanoituksiin.

Esiintymispaikkana ikäväntorjuntapatterilla oli paikallinen matkailumaja. Rykmentin toisen pataljoonan kuoron johtajana toimi turkulainen Nestor Lehtinen, jonka mukana tuli myös neliääninen laulu. Lehtinen teki sovituksen kersantti Usko Hurmerinnan rykmenttiä varten säveltämästä ja kirjoittamasta Jäämeren joukkojen laulusta, jonka ensiesitys tapahtui Liinahamarin Matkailumajalla, elokuun lopulla 1941.

Lauluharrastuksen lisäksi alettiin puuhata orkesteria pataljoonalle! Ensin saatiin haitari, sitten saksofoni, lopulta viulukin. Ensimmäisestä viulusta oli kuitenkin kaula poikki. Usko Hurmerinnan oma soitinhan oli juuri viulu. Kun rykmenttiin saatiin uusi viulu, tuli siirto sodassa eteenpäin ja orkesteri ei ehtinyt esiintyä kertaakaan.

Ikäväntorjuntapatteri esiintyi pääasiassa Liinahamarin matkailumajassa, sekä talon ala- että yläkerrassa.

Uskon haavoittuminen ja sairasloma

Rykmentti menetti paljon sotilaitaan erilaisissa taistelutilanteissa. Usko Hurmerinta haavoittui suuressa Mustatunturin taistelussa 10.9.1941, omien sanojensa mukaan "kaulasta läpi, pari milliä selkärangan vierestä". Seurasi tietysti sairasloma.

Tarkkaa tietoa Usko Hurmerinnan sairasloman pituudesta ei ole, mutta tilanteessa, jossa mentiin itään vuonna 1942, Usko Hurmerinta komennettiin Ouluun tekemään "Korsusta korsuun, Kiestingin ja Uhtuan suuntain korsu- ja marssilauluja".

Kun sodan- ja valtionjohto tiesi vuonna 1943, että ei tulekaan Suur-Suomea, kirja hävitettiin. Siitä oli ehditty ottaa kaksi painosta, yhteensä 21 500 kappaletta. Sotatilanteen muututtua näitä kirjoja ei tietenkään voitu päästää valvontakomission nähtäväksi.

Niin hyvin laulukirjan hävittäminen onnistuikin, että vain tuurilla Usko Kemppi Seura löysi yhden kappaleen Vammalan vanhan kirjallisuuden päiviltä. Toinen kappale löytyi myöhemmin Kaustisten laulukirjavarastosta ja kolmas "Lotta Lunkreenilta". Ja kun asiasta kerrottiin veteraanien omassa lehdessä, selvisi että muutamia kappaleita on tallessa ympäri Suomenmaata.

Usko Kemppi Seura onnistui siis pelastamaan tämän mainion ajankuvan jatkosodan ajoilta jälkipolville. Uskon kantakorttiin ei ole merkitty sanaakaan komennuksesta Ouluun.

Korsusta Korsuun uudelleen esille

Usko Kemppi Seura tekee Korsusta Korsuun -laulukirjasta näköispainoksen. Kirjan lauluista on Pertti Puhakka on sovittanut 16 kpl neliääniselle mieskuorolle. Lauluista huomattava osa on Usko Kempin käsialaa ja suuri osa ennen julkisesti esittämättömiä. Äänite ja kirja julkaistaan 1.12.2004 klo18.00 Turun konserttitalossa vietettävässä maanpuolustusjuhlassa.

Juhlassa juhlapuheen pitää sotahistorioitsija ja professori Ohto Manninen. Uhtuan Veljiä nähdään myös tässä maanpuolustusjuhlassa. Alkuperäinen ja aito Lotta Lunkreeni (alias Elsa Vanhala, os. Lampi) on myös mukana. Veljet ja Lotta Lunkreeni muistelevat tilaisuudessa Uhtuan ja Kiestingin tapahtumia.

Tilaisuudessa esiintyy äänitteen tallentanut Laulupartio Korsukaverit Pekka Harmovaaran johdolla ja Sointuorkesterin säestämänä esittäen näytteitä kyseisestä äänitteestä. Juhlan järjestämisessä on saatu apua Varsinais-Suomen sotaveteraanipiiriltä. Tilaisuuden juontaa kaikkien veteraanien tuntema Jaakko Salonoja.

Maanpuolustusjuhlan tuotto veteraanien kotihoidon tukemiseen Usko Kemppi Seura haluaa omalta osaltaan olla tukemassa veteraanien, kunniakansalaistemme nykypäivää ja siinä pärjäämistä. Siksi maanpuolustusjuhlan tuotto lahjoitetaan paikallisille veteraaneille. Myös kirjan ja äänitteen jokaisesta myydystä kappaleesta seura luovuttaa osan veteraanien kotihoidon tukemiseksi. Se tehdään ensimmäisen kerran 12.2.2005 Usko Kempin syntymäpäivänä.

Mauri Tenhonen


Maanpuolustusjuhlan ohjelma


Maanpuolustusjuhla Turun konserttitalolla 1.12.2004 klo 18.00.  

Alkumusiikki
Uudenkaupungin VPK:n soittokunta, johtajana Kari Leino 

Tervehdyssanat
Usko Kemppi Seuran puheenjohtaja Raimo Kuusinen 

Musiikkia
Uudenkaupungin VPK:n soittokunta 

Juhlapuhe  
Vienan taistelut 
Professori Ohto Manninen suurstrategian näkökulmasta 

Korsusta Korsuun 
Dir.Mus. Pekka Harmovaara,
laulukirjan ja äänitteen esittely 

Näytteitä Korsusta 
Laulupartio Korsukaverit ja Sointuorkesteri Korsuun äänitteestä 

Väliaika, paikalla kanttiini. 

Sota-ajan iskelmiä 
Pekka Harmovaara ja Sointuorkesteri 

Näytteitä Korsusta 
Laulupartio Korsukaverit ja Sointuorkesteri Korsuun äänitteestä 

Nainen sodassa haastattelu 
Lotta Lunkreeni 

Muistoja Uhtualta 
Kalevi Wesslin haastattelu Uhtuan veljien puheenjohtaja 

Musiikkia Uudenkaupungin VPK:n soittokunta 

Mies sodassa 
haastattelu 
Majuri Erkki Luntamo 

Musiikkia 
Uudenkaupungin VPK:n soittokunta 

Aimo Mustonen: Uudenkaupungin VPK:n soittokunta ja yleisö 
Sillanpään marssilaulu  

Tämän tilaisuuden tuotto luovutetaan paikallisille veteraaneille. Tilaisuudessa esiteltävän kirjan ja äänitteen myynnistä luovutetaan Usko Kempin syntymäpäivänä 12.2.2005 Suomen Sotaveteraaniliiton kunniapuheenjohtajille osa siihen saakka kertyneestä tuotosta.

Ne rahat Usko Kemppi Seura haluaa käytettävän veteraanien kotihoidon tukemiseksi.

Lippuja ja linja-autoon ilmoittautumisia Mattokarhussa ja Uudenkaupungin matkailutoimistossa 5.11.2004 alkaen.

5.11.2004 7.37.37


Takaisin Tämän uutissivun alkuun

Otsikko.gif (293 bytes)

Uutisvihjeitä voit lähettää tai kertoa mielipiteesi meille sähköpostilla