Lisäsuoritusvelvollisuudesta velkajärjestelyssä

Uusimmat säännöt
voimaan vuoden 2003 alusta

Lakia yksityishenkilön velkajärjestelystä muutettiin eräin osin viimeksi vuoden 2003 alusta lukien. Myös lisäsuoritusvelvollisuutta koskevat säännökset muuttuivat. Vuoden 2004 tulojen parantumisesta johtuva lisäsuoritusvelvollisuus lasketaan näiden säännösten mukaisesti. Vanhemmissa, aiemmin alkaneissa maksuohjelmissa laskentaperiaatteet noudattavat vuosien 1997 - 2002 ajalta niitä sääntöjä, jotka tulivat voimaan vuoden 1997 lain muutoksen yhteydessä. Monissa nyt voimassa olevissa maksuohjelmissa joudutaan siis lisäsuoritusvelvollisuus laskemaan usein kahdella eri tavalla.

Lisäsuoritusvelvollisuus
vuoden 1997 säännösten mukaan

Jos velkajärjestelyssä olevan velallisen maksukyky lisääntyi kalenterivuoden aikana enemmän kuin 610 euroa, aiheutui tästä lisäsuoritusvelvollisuus niin, että parantuneesta tulosta ¾ piti suorittaa velkojille, ¼ velallinen sai pitää itse. Menojen lisäyksenä huomioitiin käytännössä vain asumiskulujen muutos, jos se johtui asumisolosuhteiden muuttumisesta, ei esimerkiksi vuokran korottumisesta. Muun muassa elatusvelvollisuuden kasvaminen perheeseen syntyneen uuden lapsen myötä ei vaikuttanut lisäsuorituslaskelmissa mitenkään. Kertaluonteisista tuloista, lahjoista, perinnöstä, veronpalautuksista velallinen joutui lisäsuoritusvelvolliseksi, mikäli tällaisten suoritusten yhteismäärä koko maksuohjelman keston aikana ylitti 1000 euroa. Tuolloin velkojille tilitettäväksi tuli koko määrä.

Lisäsuoritusvelvollisuus vuonna 2003
voimaan tulleiden säännösten mukaan

Velallinen saa 2004 vuonna lisääntyneistä tuloistaan itselleen aina 805 euroa kattamaan muun muassa lisääntyneitä menojaan. Ylimenevästä osasta 2/3 tulee tilittää velkojille, 1/3 jää velalliselle itselleen. Mahdolliseen elinkustannusten nousun kattamiseen on vielä saatavissa osa siitä määrästä, joka tulisi velkojille tilitettäväksi, ellei velalliselle kuuluva osa lisääntyneistä tuloista riitä niitä kattamaan. Oikeusministeriö määrää vuosittain velalliselle kuuluvan osuuden määrän, vuonna 2003 se oli 800 euroa ja vuonna 2004 siis 805 euroa. Kertaluonteisista suorituksista velallinen on uuden säännön mukaan velvollinen tilittämään velkojilleen sen määrän, joka ylittää 1000 euroa koko maksuohjelman aikana. Velallisen omaan käyttöön jää siis mainittu 1000 euroa.

Lisäsuoritusvelvollisuuden selvittäminen
on ehdottoman tärkeää

Velallinen on velvollinen itse selvittämään mahdollisen lisäsuoritusvelvollisuutensa ja oma-aloitteisesti siitä ilmoittamaan velkojilleen. Lainlaatijan ajatus on ollut, että velallinen aina kalenterivuoden päätyttyä vertaa toteutuneita tulojaan maksuohjelmassaan esitettyihin tuloihin ja, mikäli tulot ovat edellä kerrotulla tavalla kasvaneet, ilmoittaa siitä velkojilleen ja maksaa lisäsuoritukset heti alkuvuodesta.

Näin ei käytännössä näytä tapahtuvan. Velkaneuvonnassa tehdään jatkuvasti lisäsuoritusvelvollisuuden selvittämiseksi tarpeellisia laskelmia velallisille, joiden maksuohjelmat ovat jo päättyneetkin! Monilla velkojilla on tapana ohjelman kestäessä, tai viimeistään ohjelman päätyttyä pyytää verottajalta velallista koskevat verotustiedot, joiden perusteella selvittävät velallisen mahdollisen lisäsuoritusvelvollisuuden.

Eräät velkojat tekevät itse lisäsuorituslaskelman ja vaativat velalliselta suoritusta. Eräät velkojat lähettävät velalliselle kirjeen, jossa todetaan, että verottajalta saatujen tietojen mukaan näyttää siltä, että lisäsuoritusvelvollisuutta on syntynyt, ja pyytävät velalliselta selvitystä.

Selvää on, että ellei lisäsuorituslaskelmia ole ohjelman kestäessä vuosittain tehty, on menneiden vuosien selvittäminen äärimmäisen työlästä. Monien kohdalla tilanne on vielä ohjelman päätyttyä ratkaisevasti muuttunut. Monet ovat ottaneet lainaa vaikkapa asunnon ostoa varten, jotkut ovat jääneet työttömiksi, tai eläkkeelle, jolloin tulot ovat voineet ratkaisevasti muuttua. Tuossa tilanteessa velkojalta tuleva huomattavakin menneitä vuosia koskeva lisäsuoritusvaatimus voi osoittautui täysin ylivoimaiseksi maksaa.

Vuoden 2003 alusta voimaan astuneet uudet säännökset antavat eräissä tapauksissa mahdollisuuden hakea lisäsuorituksen määrää koskevassa riidassa ratkaisua tuomioistuimesta, mutta vanhimmissa maksuohjelmissa ei niiden päätyttyä ole tätäkään mahdollisuutta.

Tuomioistuimissa on parin viime vuoden kuluessa käsitelty lukuisia tapauksia, joissa velkoja on vaatinut vahvistetun maksuohjelman raukeamista sillä perusteella, ettei velallinen ole ilmoittanut parantuneesta maksukyvystään, eikä ole maksanut lisäsuorituksia velkojilleen. Onpa näitä asioita käsitelty jopa rikosasioinakin, jolloin kysymyksessä on katsottu olevan velallisen petos. Niinpä tähän ilmoitus- ja selvitysvelvollisuuteen on maksuohjelman kestäessä ja sen juuri päätyttyäkin syytä suhtautua asiaan kuuluvalla vakavuudella.

Asiaa koskevat määräykset selvitetään maksuohjelmassa ja tuomioistuin liittää vahvistamispäätökseensäkin ohjeet velalliselle maksuohjelman noudattamista varten, joten oikeat toimintaohjeet ovat periaatteessa jokaisella velkajärjestelyn saaneella tiedossaan.

Vuosi on jälleen vaihtumassa

Jokaisen velkajärjestelyssä olevan velallisen on syytä selvittää osaltaan vuotta 2004 koskeva mahdollinen velvollisuutensa velkojen lisäsuoritukseen. Laskelmien tekoon on mahdollista saada apua oman paikkakunnan velkaneuvonnasta, mutta on syytä varautua siihen, että neuvonta on ruuhkainen ja käsittelyajat voivat venyä pitkiksikin. Vakka-Suomen alueella velkaneuvontaa hoidetaan Vakka-Suomen kuluttajaneuvonnan toimesta. Laitilassa p: 85011, Mynämäessä p: 4376 600 ja Uudessakaupungissa p: 84 5151.

Markku Mäkirinne
Kuluttajaneuvoja
0500-780 720