Mauri Kontu
Puhe Kalannin itsenäisyysjuhlassa 6.12.2004

Olen iloinen ja ylpeä siitä että saan puhua täällä Kalannin itsenäisyyspäiväjuhlassa kotimaisemissa

Itsenäisyydestä ei koskaan puhuta liikaa siksi tärkeä asia se on meille suomalaisille.

Puheessani käsittelen ensin Suomen historian taustoja, Vakka-Suomen tulevaisuutta ja lopuksi mitä minulle itsenäisyys merkitsee tänään.

Suomen itsenäisyys

Me suomalaiset kuulumme suomalaisugrilaiseen kieliheimoon, joka koostuu vain 20 miljoonasta ihmisestä. Suomalaisten lisäksi siihen kuuluvat virolaiset ja unkarilaiset. Olimme ja olemme siis erittäin pieni vähemmistö maailmassa.

Ruotsalaisten valta vakiintui Suomessa jo 1200-luvulla. Runsaat 600 vuotta kestäneen Ruotsi-Suomen aikana kulttuuristamme tuli Pohjoismainen, sanoisin onneksemme. Eli kirkollinen elämä, oikeudenhoito, opetuslaitos ja julkinen hallinto perustuvat lähinnä ruotsalaiseen ja pohjoismaiseen käytäntöön.

Kalanti on ollut keskeisenä paikkakuntana, kun ensimmäinen ristiretki ja sen myötä kristinusko tuli juuri näille kallioille ja Suomeen

Toisaalta keskiajalla kulttuurivaikutteita saatiin myös Ranskasta ja saksalaisista luterilaisista yliopistoista. Ensimmäinen oma yliopisto perustettiin vuonna 1640 Turkuun ko. taustoihin perustuen.

Siis kaiken kaikkiaan saimme merkittäviä eurooppalaisia vaikutteita Ruotsin vallan aikana.

Tuona aikana suomalaisille suurena ongelmana oli jatkuva sotiminen välillä ruotsalaisten ja välillä venäläisten kanssa. Suomen itärajan paikka vaihdettiin sadan vuoden välein

Näitä rajanvaihtoja voi seurata esim. Kalannin veteraanimuseossa olevista kartoista.

Sitten 1800-luvun alussa Ranskan keisari Napoleon ja Venäjän keisari Aleksanteri I sopivat 1807 keinoista, joilla Ruotsi taivuteltaisiin Englannin vastaisiin toimiin. Käydyn sodan seurauksena Suomi liitettiin Venäjään 1809.

Mutta rauhoittaakseen uudet rajat Aleksanteri I määräsi onneksemme Suomelle autonomisen aseman ja lupasi pitää voimassa ruotsinvallanajan perustuslain ja uskonnon.

Autonomian aika loi perustan itsenäisen kansakunnan synnylle. Tuona aikana saimme toteuttaa omat valtiopäivät. Valtiopäiväinstituution vakiinnuttaminen johti puolueiden syntyyn ja sanomalehdistön laajenemiseen. Luku ja kirjoitustaito levisi, kun kansakoululaitos aloitti toimintansa. Esimerkkinä Kalannista on Hallun ja Lahden koulujen 100-vuotishistoria.

Ensimmäinen maailmansodan syttyminen 1914 koitui tavallaan Suomen pelastukseksi. Emme joutuneet osallistumaan siihen eikä suomalaisten tarvinnut palvella venäläisissä sotajoukoissa.

Autonomian aikana myös Suomi teollistui ja sitä kautta talous kääntyi nopeaan nousuun 1800-luvun puolivälin jälkeen.

Saman aikaisesti lainsäädäntöä kehitettiin mm vapauttamalla maakauppa, antamalla oikeus vapaan asuinpaikan valintaan ja oikeus täydelliseen elinkeinovapauteen.

Silloin vaikutus oli varmasti paljon suurempi kun esim. meidän aikanamme Suomen liittyminen Euroopan Unioniin.

Voimakas taloudellinen murros tapahtui samanaikaisesti. Osuustoiminta käynnistettiin sakalaismallin mukaisesti. Mm. v. 1904 aloittivat toimintansa Kalannin osuusmeijeri ja Loukon Osuuskassa. Näistä Osuuskassa jatkaa vielä toimintaansa Vakka-Suomen Osuuspankkina.

Tällä pitkällä lähes tuhannen vuoden historialla Suomea valmennettiin kohtaamaan itsenäisyys vuonna 1917 Siis Suomi sai itsenäisyyden kun Venäjä hajosi ja Neuvostoliitto perustettiin.

Ja on huomattavaa, että vasta Neuvostoliiton hajottua Berliinin muurin kaaduttua 1989, annettiin mahdollisuus ns. IVY-maille itsenäistymiseen. Näin veljeskansamme Unkari ja Viro saivat itsenäisyyden 70 vuotta Suomen jälkeen.

Itsenäisyytemme aikana Suomi kohtasi vaikeuksia. 20 vuotta vapaussodan jälkeen

Suomi yhtenäisenä kansana joutui kohtaamaan toisessa maailmansodassa Neuvostoliiton hyökkäyksen Suomeen. Hirvittävän sodan jälkeen pystyttiin säilyttämään itsenäisyys, mutta kovin raskailla rauhan ehdoilla. Lisäksi menetimme 100.000 suomalaista ja kolmanneksen maastamme.

Sodan jälkeen sitten alkoi vaurastuminen, jonka tuloksia me saamme nyt nauttia.

Olemme muuttuneet maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta teollisuus- ja palveluyhteiskunnaksi.

Uskon että itsenäisellä Suomella ja suomalaisuudella on tärkeä paikka maailmassa tulevaisuudessa. Eikä ole pelkästään sattuman tulosta, että tuhansien vuosien jatkumona olemme suomalaisina säilyneet itsenäisyyden maailman kartalla.

Mitään emme voi viedä täältä mukanamme, mutta entistä paremman Suomen voimme antaa jälkipolvelle.

Vakka-Suomen tulevaisuus

Vakka-Suomen historia on tietysti osa Suomen historiaa.

Kalantilaisina ja vakkasuomalaisina olemme vakaita ja hiukan enemmän omanarvontuntevia kuin suomalaiset keskimäärin. Pidämme kiinni perinteistä ja haluamme lujasti säilyttää aikojen kuluessa muodostuneet rakenteet ja toiminnot.

Taustamme ja historiamme pitää tunnustaa ja tunnistaa.

Mutta käytännön toimissa emme ole juuttuneet paikoillemme. Vakka-Suomi on kasvanut maatalousvaltaisesta yhteisöstä teollisuus- ja palvelumaakunnaksi.

Tunnusluvuksi kehityksestä sopii esim. Kalannin, myöhemmin Vakka-Suomen osuusmeijeri tuottajien lukumäärän putoaminen runsaasta 1000 tuottajasta 159 tuottajaan vuosina 1972 ja 1987. 15 vuodessa pudotus oli 85 %. Silti maitoa on riittänyt kaikille.

Meillä täällä ja koko Suomessakin tämä vuosi on väestön kehityksen kannalta historiallinen. Työstä poistuu enemmän ihmisiä eläkkeelle kuin tulee nuoria tilalle. Tämä kehitys jatkuu voimakkaana seuraavat 20 vuotta. Vaikka meillä nyt on valitettavaa työttömyyttä niin hyvin nopeasti olemme siirtymässä ammattityövoiman puutteeseen.

Vuosina 2005 ja 2015 Vakka Suomesta poistuu noin 2500 työntekijää enemmän kuin tulee uusia tilalle, ellei mitään tehdä. Maataloudessa suhteellinen poistuma on suurin.

Tämä asettaa meidät kokonaan uusien haasteiden eteen.

Vakka-Suomi on saatava entistä kiinnostavammaksi ja halutummaksi paikaksi asua ja elää. Siksi panostus osaamiseen ja koulutukseen on tärkeää kaikilla toiminnan alueilla alkutuotannosta kuntien palveluihin ja teolliseen osaamiseen.

Olemme saamassa tänne mm. lääkärien täsmäkoulutusta ja teknillisen yliopiston laboratorion ammattikorkeakoulutuksen lisäksi. Novida ja Innova yhdessä perusopetuksen kanssa antavat hyvät perusteet ammattitaidolle.

Yksi tärkeä tekijä tulevaisuudessa Vakka-Suomen kehitykselle on kuntien välinen yhteistyö. Olen varma, että kunnat tulevat keskittämään toimintojaan lähitulevaisuudessa nykyistä enemmän.

Kunnalliset päättäjät toimiessaan yritysten johtavilla hallinnon paikoilla ovat valmiita yhdistämään toimintoja pankeissa, vakuutusyhtiöissä, meijereissä, tuottajien osuuskunnissa jne. Tällaiset yrityselämänmuutokset tehdään, kun toimintaolosuhteissa tapahtuneet muutokset niin vaativat. Esimerkkeinä vaikkapa Kalannin Säästöpankki tai Vakka-Suomen Osuuspankki tai sähköyhtiö Vakka Suomen Voima, jotka toimivat tehokkaasti laajalla alueella pystyen palvelemaan asukkaita monipuolisesti nykypäivän vaatimusten mukaisesti.

Hieman ihmetyttää, kun samoille päättäjille tulisi muutostarvetta kuntien omissa toiminnoissa tai yhteistyössä naapurien kanssa, löytyy mitä moninaisempia syitä, ettei muutoksia tarvitse tehdä vielä. Ja jos muutostarve vielä hyväksytäänkin, toteuttamisaika voidaan siirtää vasta parin tai neljänvuoden päähän. Uskotellaan, että aika jollain tavalla hoitaa asiat. Näin ei tosiaankaan ole, vaan asiat vaan kärjistyvät.

Ja kun lisäksi päätösten lykkäämisen perusteena on turvata kunnallisen henkilöstön asema velkaantumalla lisää, olen myöskin varma, että loppujen lopuksi henkilöstö tulee kärsimään siitä kaikkien eniten. Joudutaan tekemään harkitsemattomia päätöksiä. Eikä tällainen päätöksenteko ole myöskään kuntalaisten etu.

Vakka-Suomen kunnat elävät poikkeuksetta vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Pienet kunnat ikääntyvät eikä merkittäviin taloudellisiin satsauksiin ole varaa. Laitila ja varsinkin Uusikaupunki joutuvat varmasti tehostamaan palvelujen tuottamista, jotta menot ja tulot saadaan tasapainoon

Nyt tarvitaan päättäjiltä avarakatseisuutta ja rohkeutta kehittää ja löytää nykyisiä edullisempia tapoja tuottaa palveluja ja uskaltaa tehdä työnjakoa kuntien kesken tavoitteena kehittyvä Vakka-Suomi.

Aluekeskustoiminta on hyvä mahdollisuus. Mutta siinä kunnilla pitää olla oma tarve ja halu yhteistyöhön.

Lisäksi Vakka-Suomen yhtenäisyyden lisäämiseksi meillä pitäisi olla oma yksi seutukunnan lehti, joka kertoo ja tiedottaa asiat tasapuolisesti ja rakentavasti. Näinhän ei ainakaan Uudessakaupungissa tällä hetkellä ole. Meillä on alueella lehtiä joista, seutukuntalehti voisi muodostua ja rakentua. Siihen meidän pitää antaa kaikki tukemme.

Näistä kritiikin sanoista huolimatta Vakka-Suomella on hyvä asema edelleen kehittyä. Olemme maatalouden kannalta edullisessa maantieteellisessä asemassa. Meillä on monipuolista alkutuotantoa, erikoistunutta vihannesviljelyä ja kala- ja eläin tuotantoa. Teollisuus on keskittynyt erityisesti metalliin. Kuljetuspalvelut ovat maailman huippua ja satama tuo meille vielä kokonaan uusia kehitysnäkymiä, niin uskon. Matkailun ja luonnonkauniin saariston käyttö on vasta ottanut ensimmäisiä askeleitaan

Tulevaisuuden Vakka-Suomen tavoite voisi olla, että Laitila - Uusikaupunki akseli vahvistuisi. Kauppa keskittyisi liikenteen edullisen sijainnin ansiosta Laitilaan. Satama ja teollisuus vahvistaisi edelleen Uudenkaupungin ja Kalannin seutua. Tämän akselin ympäröivät kunnat pystyisivät entistä paremmin hyödyntämään vahvuuksiaan saaristoa, alkutuotantoa, palvelua ja teollista erikoisosaamistaan. On tärkeää, että koko Vakka-Suomi pysyy elinvoimaisena ja asuttuna keskusten kautta. Siinä meillä on haastetta.

Yksilön kannalta Suomen itsenäisyys on paljon käytännön läheisempi asia. Minulle se on merkinnyt suomenkieltä, sanan, uskonnon, liikkumisen ja vapautta. Tämäkin puhe ja tilaisuus on yksi osoitus siitä. Vapaan yrittämisen mahdollisuus kuuluu mitä oleellisimmin itsenäiselle kansakunnalle. Itsenäisyyspäivämme on vuoden synkimpänä aikana pyhäinpäivän ja joulun välissä.

Se kuvaa tavallaan myös hyvin suomalaisten suhtautumisesta siihen. Itsenäisyyden vaatimat taistelut ja ponnistukset, ilot, surut ja menetykset ovat vielä pinnalla meidänkin sukupolvella. Sinivalkoiset kynttilät hiljentävät meidät arvostamaan ja kunnioittamaan esi-isiemme työtä ja uhrauksia.

Kun tiedän kuinka omat vanhempani ja heidän sukupolvensa joutuivat tahtomattaan kohtaamaan talvi- ja jatkosodan koettelemukset, ilottelu ja riemunpurkaukset eivät vielä tänä päivänä siihen sovi.

Kalantilaisista 132 nuorta miestä jäi sankarivainajiksi sodan uhreina. Nöyryys ja kiitollisuus ovat päällimmäisinä asioina itsenäisyyspäivänä.

Minulla on työni puolesta ollut mahdollisuus matkustaa eri maissa ja maan osissa viimeisten 25 vuoden aikana. Olen havainnut että tavallisilla ihmisillä on hyvin samanlainen käsitys oikeudenmukaisuudesta ja maan itsenäisyydestä riippumatta siitä, mikä on heidän uskonnollinen ja koulutaustansa.

Ehkä mieleenpainuvin asia oli ollessani Washingtonin alueella, kun World Trade Centerin tornit hävitettiin mielettömän terrorismin seurauksena. Tulin vakuuttuneeksi, että amerikkalaisten usko ja tahto puolustaa isänmaataan on todella lujaa ja peräänantamatonta.

Vielä lujempi usko olemassaolon oikeuteen on ollut meidän vanhemmilla, kun itsenäisyytemme oli vaakalaudalla.

Jos jotain peruspilareita tulevaisuuden itsenäisyytemme puolustamiseksi uskallan sanoa, niin ne voisivat olla seuraavat viisi kohtaa:

- tunne Suomen historia ja esi-isiemme teot,

- kunnioita kristillisiä arvoja,

- luota suomalaisuuteen,

- hyväksy kansainvälisyys ja moniarvoisuus,

- panosta osaamiseen, työhön ja yrittämiseen.

Olen joskus lopettanut puheeni yhteen pohjalaisen virren säkeistöön. Aion sen tehdä nytkin.

Tämän löysin yöllä, kun Kalannissa aikanaan laulettiin virsimaraton. Tilaisuus oli erittäin mieleenpainuva, Kiitos siitä seurakunnalle. Se on virrestä no 524, jossa puhutaan työstä, 4. säkeistö.

Tällä ohjeella voin kuvitella että Suomen itsenäisyyttä on rakennettu pala kerrallaan ja päivä kerrallaan satojen vuosien saatossa

"Ja vielä Jeesus rukoilen,
suo sille joka määrää
lempeä mieli oikea
ja tahto välttää väärää, ja sille, jonka tehtävä
on työssä kättä käyttää,
suo taito, itseluottamus,
kun käskyjä hän täyttää"

Näillä sanoilla haluan lausua kaikille teille sotiemme veteraanit nöyrimmät kiitokseni maamme itsenäisyydestä.

Samalla toivotan teille kaikille, arvoisa juhlayleisö hyvää ja lämminhenkistä Vapaan Suomen Itsenäisyyspäivää! Kiitos!