Toimitusjohtaja
Jaakko Hirvonsalo
Rauman kauppakamari

Vakka Suomen Nuorkauppakamarin
itsenäisyyspäiväjuhla 6.12.2004

Haluan onnitella Vakka-Suomen nuorkauppakamaria hienosta traditiosta juhlistaa itsenäisyyspäiväämme tällaisella tapahtumalla.

Eduskunnan istunnossa 6.12.1917 ja Suomen Senaatin esityksessä maamme itsenäisyysjulistukseksi todetaan mm:

"Suomen kansa ottanut kohtalonsa omiin käsiinsä, ja nykyiset olot sekä oikeuttavat että velvoittavat sen siihen. Suomen kansa tuntee syvästi, ettei se voi täyttää kansallista ja yleisinhimillistä tehtäväänsä muuten kuin täysin vapaana. Vuosisatainen vapaudenkaipuumme on nyt toteutettava; Suomen kansan on astuttava muiden maailman kansojen rinnalle itsenäisenä kansakuntana."

Jalkaväenkenraali Adolf Ehnroothin usein käyttämä lause taas kuuluu: "Suomi on hyvä maa asua ja elää ja sen ainoa puolustaja on Suomen kansa".

Molemmissa sitaateissa korostuu mielestäni harvinaisen selvästi ilmaistuna, kenelle kuuluu kunnioitus maamme itsenäisyydestä ja kenelle vastuu sitä vaalia.

Itsenäisyyteemme on liittynyt erottamattomasti talvi- ja jatkosodan hengen vaaliminen ja veteraanien kunnioittaminen , kunniavartiot , paraatit ja kynttilät. Sodissa koettujen inhimillisten uhrausten todellista suuruutta pienen kansakunnan hyväksi voi nykypolvi näin parhaiten kunnioittaa. Suomen kansan vankkumaton yhtenäisyys ja talvisodan henki ovat arvostettavia asioita, jotka ovat piirtyneet mieliimme historian muistoina raskailta sotavuosilta.

Olemme suuressa kiitollisuuden velassa, sillä itsenäisyyden todellista arvoa ja hintaa ei voi mitenkään määritellä. Olemme vapaita, itsenäisiä, tasa-arvoisia ja saamme elää oikeusvaltiossa, joka pitää huolta omistaan. Puhdas ja turvallinen elinympäristö, luonto, kaikkien oikeus koulutukseen ja terveydenhuoltoon ovat asioita, joista useiden valtioiden kansalaiset voivat vain haaveilla. Moni asia voisi olla toisin.

Suomalaisuudesta ja sen historiasta on kaikki syy olla ylpeä , sillä historia ei ole vain pelkkä kappale menneisyyttä. Se on pohja, jolle nykyinen yhteiskuntamme ja koko kansallinen identiteettimme rakentuu. Itseään osaa arvostaa vasta silloin, kun arvostaa myös omaa menneisyyttään.

Juhliessamme jälleen itsenäisyyttämme voi hyvästä syystä kysyä, onko tässä globaalissa maailmassa itsenäisyyden kuva ja merkitys muuttunut . Elämmehän maailmassa , jossa muutos on jatkuvaa ja kaikkeen vaikuttavaa.

Globalisaation aineelliset vaikutukset ovat olleet Suomelle varmasti myönteisiä.

Elintasomme on noussut valtavasti ja kansallinen osaamiseen perustuva strategiamme on nostanut Suomen erääksi maailman kilpailukyisimmäksi valtioksi . Oppimistuloksemme on arvioitu jälleen korkeatasoisiksi. Kukapa olisi uskonut, että köyhä ja sotien koettelema Suomi hyvin nopeassa ajassa kuroo kiinni Ruotsin ylivoiman elintasossa ja ajaa vauhdilla ohi.

Suomen ja suomalaisten elämä ja tulevaisuus ovat sidoksissa maailman politiikkaan ja globaaliin talouteen. Yhteiskunnalliset tilanteet ja tapahtumat missä tahansa maapallolla vaikuttavat tavalla tai toisella kaikkien maiden ja ihmisten, myös suomalaisten elämään. Yhteiskunnan toimintaympäristö on muuttunut. Emme toimi, eivätkä yrityksemme voi toimia pelkästään Suomi-keskeisesti. Kuulumme EU:hun, muihin kansainvälisiin järjestöihin ja olemme kiinni yhä tiukemmin globaalitaloudessa ja -toiminnassa. Informaatioteknologian ansioista Suomi ja suomalaiset tunnetaan kaikkialla.

Globalisoitumisen ja kansainvälistymisen rinnalla entisestään korostuu maamme itsenäisyyden merkitys, kansallistunto. Samalla kun olemme kiinteä osa Eurooppaa ja koko maailmaa, koemme suomalaisuutemme vahvasti ja olemme ylpeitä ja kiitollisia oman maamme itsenäisyydestä. Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö kansallisten arvojen ja myös paikalliskulttuurien merkitys toisaalta kasva. Tämä näkyy selvästi siitä voimasta, jolla monet kansat korostavat ylpeinä omaa kansallisuuttaan. Kansalliset arvot elävät vahvasti Kansallisvaltiot eivät ole heikentyneet, vaikka integraatio etenee.

Meillä suomalaisilla ei ole tässä mitään hävettävää.. Suomalaisuudessa jokainen on asiantuntija. Nuorten keskuudessa tehdyt tutkimukset vahvistavat sen tosiseikat, että suomalaisuus on jatkossakin voimissaan. Nuorten isänmaallisuus on vahvaa ja siihen liitetään sellaisia arvoja kuin demokratia, taloudellinen hyvinvointi, ulkoiset symbolit. ja suvaitsevaisuus.

Itsenäisyys ei tarkoita eikä anna lupaa eristäytymiselle vaan mahdollisuutta luoda yhteyksiä. Se antaa oikeuden oman identiteetin korostamiseen. Osana kansainvälisiä yhteisöjä meillä on oikeus ja velvollisuus olla aktiivisia. Itsenäisyytemme antaa mahdollisuuden vaikuttaa. Meillä on ylpeä historiamme ja erinomainen taloudellinen ja kulttuurillinen menestys, joiden johdosta meidän ei tarvitse matkia muita vaan voimme olla luonnollinen osa Eurooppaa ja koko maailmaa.

Arvoisat kuulijat

Muutama sana paikallisuudesta

Pidämme alueitamme suomalaisuuden tyyssijoina, sillä tulihan kristinuskokin alkujaan tänne. Paikalliskulttuurimme on vanhaa ja aitoa. Meren ja satamien johdosta alueet ovat kautta historian olleet osa Eurooppaa. Meri on synnyttänyt asumista ja elinkeinoja ja muovannut kieltämme ja kulttuuriamme

Tällä hetkellä Vakka Suomi ja Rauman seutu ovat kansainvälisen talouden vaikutusten vahvasti leimaamia alueita. Alueilla sijaitsee runsaasti kansainvälistä yritystoimintaa ja myös tuhansien henkilöiden työpaikat ovat ulkomaalaisomistuksessa. Taloudellinen pohjamme lepää toki vielä vahvasti paikallisessa ja suomalaisessa omistajuudessa ja yrittäjyydessä.

Molemmilla alueilla teollisuuden rakennemuutokset ovat olleet suuria ja muutokset ylös tai alaspäin melkoisia; väestön väheneminenkin on koetellut.

Varsinais-Suomen, Vakka-Suomen, Satakunnan ja Rauman seudun pitäisi kuitenkin enemmän pitää yhtä. Olemmehan Suomen ydinalueilla. Tähän riittää karttaan katsominen. Menestymisen edellytykset ovat yhteiset., sillä kasvun ja investointien vaikutukset ja myös kulttuurin kehitys heijastuvat aina laajalle.

Eino Leinon sanoin "kas yössä kun yhtehen satutaan, käy kulkukin helpommaksi".

On kuitenkin hyvä huomata, että menestymisen tekijät ovat osin muuttumassa.

Kauppakamarimme uusimman selvityksen mukaan yritysjohtajat pitävät alueellisista kilpailukykytekijöistä tärkeimpinä osaavan työvoiman saatavuutta ja hyviä liikenneyhteyksiä. Myös elämän laatua painottavat tekijät nousivat vahvasti esiin.

Modernit kilpailukykytutkimukset painottavat samoja asioita ja lisäävät mukaan vielä alueen yritys- ihmissuhdeverkoston dynamiikan ja laajasti ottaen ns. sosiaalisen pääoman. Puhutaan kolmen T:n strategiasta: technology, talent and tolerance eli vapaasti kääntäen teknologia, osaaminen ja suvaitsevaisuus. Menestyneillä seuduilla on kyky tuottaa, houkutella ja pitää henkilöitä, jotka tuottavat ideoita ja jotka ovat johtavia tekijöitä omalla alallaan. Nämä ovat taloudellisen menestyksen ratkaisevia tekijöitä jatkossa.

Meillä riittää parannettava monissakin näissä teemoissa, mutta ne myös yhdistävät koko länsirannikkoa. Oma kulttuuri, historia ja identiteetti ovat täällä voimakkaita. Ne ovat osa henkistä itsenäisyyttä. Nämä antavat oikeuden uskoa, että myös alueidemme osaamisella on hyvää kysyntää jatkossakin, mikäli itse luotamme siihen.

Varsinaissuomalaiseen ja satakuntalaiseen luonteeseen ei helposti kuulu olla itseriittoinen, eikä omaa osaamista hevin haluta nostaa sille kuuluvaan arvoon.

Haluan uskoa, että tämä ei kuitenkaan ole sitä paljon puhuttua kalvinismia.

Kuten koko maamme, saamme olla ylpeitä siitä osaamisesta ja yrittäjyydestä , jota näillä seuduilla sijaitsee.

Ehrnoothia mukaillen "meillä on lounaisrannikolla hyvä paikka asua ja elää, mutta senkin ainoa puolustaja olemme me itse".

Meillä kaikilla on tänään ja jokaisena päivänä oikeus itsenäisyytemme juhlaan.

Hyvää itsenäisyyspäivää!