Johan Jacob Nervander
Apteekkarin poikana Uudessakaupungissa vuonna 1805 syntynyt Johan Jacob Nervander oli runoilija ja fyysikko. Hän toimi Helsingin yliopiston fysiikan professorina. Hän perusti ilmatieteen laitoksen edeltäjän Helsingin observatorion, jonka ensimmäisenä johtajana hän oli.
|
Johan Jacob Nervanderia muistettiin Uudessakaupungissa näyttävästi myös helmikuussa 1955, kun tuli kuluneeksi 150 vuotta Nervanderin syntymästä. Posti julkaisi erikoismerkin. Uudenkaupungin postista 23.2.1955 lähetetyt kirjeet leimattiin erikoisleimalla.
|
Nervanderin muistamisen idean isä on kulttuurilautakunnan silloinen puheenjohtaja Altti Kangas, jonka aloitteesta jaettiin vuonna 1990 ensimmäinen Nervander-palkinto. Akateemikko Oiva Ketonen sai silloin 30.000 markan palkinnon. Lama kuitenkin keskeytti suunnitelman säännöllisestä Nervander- palkinnosta.
Maaliskuussa 1998 Uudessakaupungissa järjestettiin Nervander-seminaari, jossa teemana oli Lauantaiseuran perintö ja nykyaika ja alaotsikkona Yksi maailma, yksi ihminen, kaksi kulttuuria. Nervander oli yksi niistä nuorista yliopistomiehistä, jotka toimivat 1830 perustetussa Lauantaiseurassa. Seuran keskeisenä tavoitteena oli kansallisuudestaan tietoisen Suomen luominen. Nervander kuului myös Suomen Tiedeseuraan ja oli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustajajäsen.
Nervander-seminaarin luennoitsijoina olivat filosofian tohtori Kari Immonen ja professori Juhani Pietarinen Turun Yliopistosta, filosofian tohtori Pekka Kalli Oriveden opistosta ja professori, arkkitehti Juhani Pallasmaa Helsingistä.
V. 1998 olemme lisäksi kertoneet Nervanderista seuraavaa:
Uudenkaupungin nerosta J.J. Nervanderista kirja
Uusikaupunkilaisista suurmiehistä on jälleen ilmestynyt uusi kirja, kun 1800-luvulla eläneestä Johan Jacob Nervanderista on valmistunut 80-sivuinen kirja. Sen on kirjoittanut Helsingissä asuva 87-vuotias entinen vakkasuomalainen Ilmari K a l l i o . Uudenkaupungin nero -nimellä julkaistu kirja tulee myyntiin lauantaina järjestettävässä Nervander-seminaarissa.
Nervander-kirjassa Ilmari Kallio kirjoittaa, että Johan Jacob Nervanderille oli suotu neron lahjat, komea ulkomuoto, säkenöivä puhetaito ja valloittava seurustelukyky. Hänestä ei kuitenkaan tullut Suomen suurmiestä, koska hän teki vääriä valintoja. Pahin niistä oli Ilmari Kallion mukaan luopuminen tutkimasta sähkövirran mahdollisuuksia energian tuottajana. Nervander oli siinä lähellä keksintöä, joka olisi johtanut hänet maailmanmaineeseen. Tällä Kallio tarkoittaa vasta myöhemmin keksittyä induktiota, johon mm. sähkögeneraattori perustuu.
Nervander luopui sähkön tutkimisesta ja siirtyi maamagnetismin ja sään tutkimiseen. Hän toimi Helsingin yliopiston fysiikan professorina. Hän oli perustamassa ilmatieteen laitoksen edeltäjää Helsingin observatorion, jonka ensimmäiseksi johtajaksi hänet nimitettiin.
Kirja kertoo Nervanderista myös runoilijana ja taiteenystävänä. Nervander oli yksi niistä nuorista yliopistomiehistä, jotka toimivat 1830 perustetussa Lauantaiseurassa. Seuran keskeisenä tavoitteena oli kansallisuudestaan tietoisen Suomen luominen. Nervander kuului myös Suomen Tiedeseuraan ja oli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustajajäsen.
Kirja kertoo Nervanderin suhteesta moniin tunnettuihin suurmiehiin. Mukana on kuvaus Snellmanin ja Nervanderin ystävyydestä, joka lopulta päättyi syvään riitaan. Snellman halveksi Nervanderin myönteistä suhtautumista hallitusvaltaan, jonka hän katsoi oman edun tavoitteluksi.
Nervanderin naissuhteetkin ovat esillä. Nervanderin ollessa kotiopettajana 19-vuotiaana eräässä professoriperheessä nuoren opettajan valloitti perheen 27-vuotias sukulaistyttö Agatha, jonka kirjan mukaan kerrotaan omanneen "kaikki naiselliseen kauneuteen kuuluneet avut". Suhde johti pakkoavioliittoon ja esikoisen syntymiseen. Kirjoittaja sanoo, että avioliittoa tuskin voitiin pitää onnellisena, mutta ei liioin hyvin onnettomanakaan. Vaimoa eivät Nervanderin pitkät ulkomaanmatkat miellyttäneet. Snellmanille lähettämässään kirjeessä Nervander oli valitellut, ettei kotoa viitsitä kirjoittaa. Nervander pyysi Snellmania jopa neuvomaan Agathaa "olemaan puhumatta kissalle ja koiralle miehensä häijyydestä ja tyranniudesta".
Toinen nainenkin Nervanderilla oli. Hän tutustui 22-vuotiaana 16-vuotiaaseen Augustaan, joka oli Nervanderin henkinen sukulainen. Heidän rakastumisensa säilyi koko ajan puhtaana sielujen yhteissointuna vailla ruumiin ikävää, kirjoittaa Ilmari Kallio.
Mm. Uudenkaupungin Sanomien päätoimittajana 1940- ja 1950-luvuilla toiminut Ilmari Kallio on kirjoittanut viimeksi kuluneen 10 vuoden aikana lyhyitä kansantajuisia elämänkertoja henkilöistä, joitten osalta uusikaupunkilaistalojen seinissä on kilpiä "Tällä paikalla olleessa talossa syntyi…". Kirjoissa ovat olleet esillä mm. kotiseutumiehenä tunnettu Helmer Winter, arkkipiispat Aleksi Lehtonen ja Martti Simojoki, säveltäjä Bernhard Henrik Crusell sekä taidemaalarit Arvid Liljelund ja Robert Wilhelm Ekman.
Monien kirjojen tekemistä on taloudellisesti tukenut Uudenkaupungin suomalaisen seuran säätiö. Nyt valmistunut Nervander-kirja on saanut tukea myös Uudenkaupungin kaupungilta ja kirjan painaneelta Uudenkaupungin Kirjapaino Oy:ltä. Kirjan hinta onkin saatu pudotetuksi 40 markkaan.
Ilmari Kallio: Uudenkaupungin nero, Johan Jacob Nervander (1805-1848), kustantajat Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran Säätiö ja Uudenkaupungin Kirjapaino Oy, hinta 40 mk
25.1.2005 11.32.46
