Liikunnassa vähäkin on parempi kuin ei ollenkaan

Vapaa-aikatoimi eri tahojen ja järjestöjen kutsumana käykin usein luennoimassa liikunnasta ja kaupungissa olevista eri liikuntamahdollisuuksista. Lisäksi organisoimalla ohjattuja liikuntaryhmiä ja tapahtumia liikuntaelämää pyritään pitämään aktiivisella ja vireällä tasolla.

Urheiluseuratoiminta kaupungissamme on erittäin vahvalla ja vakaalla pohjalla ja sen vapaa-aikatoimi huomioi mm. avustuksia jaettaessa, sillä tiukentuneesta taloustilanteesta huolimatta avustusmäärärahat on haluttu säilyttää vuoden 2004 tasolla. Lähiajan kampanjoista mainittakoon Ui Kesäksi Kuntoon -kampanja, joka uimahallissa pyörähtää käyntiin 18.3. ja päättyy 30.4. Uutena asiana vapaa-aikatoimi tulee jatkossa vuosittain julkaisemaan syys- ja kevätkauden alussa lehden, jossa kerrotaan liikuntaan ja nuorisotyöhön liittyvistä ajankohtaisista asioista, kuten esim. harrastusvinkit.

Liikuntapiirakka maistuu hyvältä

Päivittäinen liikunta koostuu kahdesta ulottuvuudesta: arkiliikunnasta, jota kävely tyypillisesti edustaa ja toisaalta vähän kuormittavammasta kuntotyyppisestä liikunnasta. UKK-instituutti julkisti viime keväänä ns. liikuntapiirakan. Se sisältää arki- hyöty- ja työpaikkaliikunnan lisäksi myös täsmäliikuntaa. Ohjeena on: Ota ainakin puolet!

Yhdistelemällä erilaisia aktiivisuuksia, päästään ihanteelliseen lopputulokseen. Pidetään riittävänä, että ihminen on joko ahkera arkiliikkuja tai kohtuullisen ahkera kuntoliikkuja. Liikunnan säännöllisyyttä myös korostetaan; varastoon ei voi harjoitella. Nuorten tänä päivänä harrastavat liikuntaa runsaammin kuin aiemmin, mutta he harrastavat lajeja, joissa vaaditaan enemmän taitoja kuin kestävyyttä.

Lasten ja nuorten parissa tehtävä liikuntakasvatus on erittäin tärkeätä, lapsuudessa omatut liikuntatottumukset ja positiiviset kokemukset luovat pohjan sille, että liikunta juurtuu pikku hiljaa elämäntavaksi. Siksi esim. koululiikunnalla on suuri vaikutusmahdollisuus kasvattaa oppilas omasta kunnostaan huolehtivaksi.

Liikunnan perussuositus on, puoli tuntia päivässä kohtuullisesti kuormittavaa liikuntaa. Terveysvaikutusten kannalta sanotaan, että 10 minuutin kerta-annoskin riittää. Päivän mittaan suurin osa fyysisesti passiivisista ihmisistä ottaa noin 5000 askelta. Valtaosa niistä ei täytä edellä mainittuja vaatimuksia. Niinpä terveyden kannalta riittävä määrä askelia saadaan lisäämällä joko reipasta arkiliikuntaa tai kuntoliikuntaa. Riittävä aktiivisuus merkitsee noin 9 000 askelta eli keskimäärin seitsemän kilometrin kävelyä päivässä kaikki askeleet mukaan laskettuna.

Yhteishengen nimissä voimme Uudessakaupungissa varmaan tehdä yhteinen liikunta - päätös. Jätetään televisio, houkutteleva sohva ja kaikenmaailman verukkeet vähemmälle sekä lähdetään "ylös, ulos ja lenkille!", niin ja otetaan kaverikin mukaan.

Tuija Suominen
vapaa-aikatoimenjohtaja

Liikuntatutkimus 2004 tulokset

Liikuntatutkimus 2004 toteutettiin katugallup -kyselynä. Kyselyn otosmäärä on 300. Kyselyyn valitut henkilöt poimittiin eri puolilta kaupunkia ja eri ajankohtina. Kyselyyn vastanneista 55 % on miehiä ja 45 % naisia.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että uusikaupunkilaisista 71 % harrastaa liikuntaa vähintään kahdesti viikossa. Satunnaisesti liikuntaa harrastaa 26 % sekä liikunta ei kiinnosta laisinkaan 3 kaupunkilaisista. Suosituimmat liikuntalajit ovat kävely, uinti, jumppa, kuntosali ja lenkkeily.

Yli puolet vastanneista ilmoitti harrastavansa omaehtoista ja itsenäistä terveysliikuntaa, joka kohtuullisesti kuormittaa 30 min ajan. Hyötyliikunnan harrastajia on 21.3 % eli n. joka viides kaupunkilainen. Urheiluseuratoiminnan puitteissa liikun taa harrastaa 14 % ja ohjatussa liikunnassa mukana on 9.7 %.

Työantajat tukevat kiitettävästi työntekijöiden liikunnan harrastamista. 65.3 % uusikaupunkilaisista saa osakseen kannustusta oman kunnon ylläpitoon työnantajaltaan. Työnantajan tuki on joko alennettu hinta, ilmainen 1iikuntamahdollisuus tai liikuntasetelit.

Tutkimukseen osallistuneista 34.7 % ei ollut työelämässä sekä sama määrä (34.7 %) työssä käyvistä ilmoitti ettei työnantaja tue liikuntaa.

Yli 90 % kaupunkilaisista pitää liikuntamahdollisuuksia hyvinä tai kiitettävinä. Välttävinä tai heikkoina liikuntamahdollisuuksia pitää 8.7 %. Tutkimukseen osallistuneilta tuli myös parannus- ja kehitysideoita:

· lämmitetty jalkapallokenttä / keinonurmi
· lisää pienten lasten harrastusmahdollisuuksia (edullisia)
· lisää liikuntatapahtumia
· lisää itsepuolustuslajeja
· kerhotoimintaa (baletti / tanssi)
· lisää ohjattua liikuntaa eri kellonaikoina
· keilahalli, maneesi, pururatoja, luontopolut
· sisäpelimahdollisuus
· yleisurheiluhalli
· teiden putsaus rullaluistelua varten
· ulkoliikuntapaikkojen kunnossapito
· yleisesti halvemmat hinnat
· tilat telinevoimisteluun
· kannustus liikkumiseen

Yhteenvetona voidaan pitää, että Uusikaupunki on liikuntakaupunki. Kaupunkilaiset ovat liikunnallisia ja liikuntapaikat ovat hyvät. Liikunnan määrää ja tehoa voidaan kuitenkin lisätä ja haasteellista on varsinkin saada ne mukaan liikunnan pariin, jotka liikkuvat satunnaisesti tai ei ollenkaan. Siis otetaan ns. itseämme niskasta kiinni, jätetään selitykset sikseen ja lisätään liikuntaa sekä ollaan tyytyväisiä suori tuksiimme. Asiaan palataan seurantatutkimuksen merkeissä kahden vuoden kuluttua.