Helena Vartiainen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Valtuuston kirkkopyhän puhe
Pyhämaan 6.3.2005 seurakuntakoti

Kiitos kaupunginvaltuutettujen puolesta meille esitetystä huomaavaisesta kutsusta tulla tänne Pyhämaahan, valtuustokauden avajaisjumalanpalvelukseen.

Tänne lämminhenkiseen Pyhämaahan on mieluisaa tulla.

Kiitos mieleenpainuvasta, musiikillisesta jumalanpalveluksesta.

Keskustelimme kirkkoherra Juhani Kapiaisen kanssa tästä mahdollisuudesta valtuustokauden ja -vuoden aloitukseen liittyvä jumalanpalvelus-traditio täältä Pyhämaasta.

Kun viime kerran vuosina 1997 - 2000 olin valtuuston puheenjohtajana, niin traditio keskeytyi juuri tänne Pyhämaahan. Siksi oli oikein ja kohtuullista että aloitamme tämän kauden täältä seurakunnasta toivoen, että voimme jatkaa ensi vuonna Kalannista ja sitten Lokalahdella ja viimeisenä valtuustokauden vuotenamme Uudenkaupungin seurakunnassa. Edellytyksenä on tietenkin, että meidät kutsutaan näihin seurakuntiin.

Kaupunkimme kuntakeskuksissa tapaaminen on myös valtuutetuilta osoitus kaikkien kaupunginosien ja siellä asuvien kuntalaisten elämisen tarpeiden huomioimisesta.

Perinteen palauttamisen aloittaminen täältä pienestä seurakunnasta olkoon viesti myös siitä, että tämä valtuusto ei unohda pienempiäkään päätöksissään.

Meillä poliittisilla toimijoilla ja seurakunnan toiminnalla on mielestäni sama tavoite: edes-auttaa kuntalaistemme hyvän elämän rakentumista. Me kaupunginpuolella niin virkamiehet kuin poliittiset päättäjätkin pyrimme huolehtiman maallisesta hyvän elämisen järjestelystä ja seurakunta hengellisestä.

Eläkeläinen, vammaisneuvoston jäsen Mauri Caselius lähetti ystävänpäiväkortin kaupunginvaltuustolle. Korttiin oli painettu: Haluan, että kotikuntani päättäjät pitävät nykyistä paremmin huolta niistä asukkaista, jotka eivät pysty itse pitämään puoliaan.

Soitin hänelle, keskustelimme, ja lupasin viedä vetoomuksen valtuustolle tiedoksi. Vetoomuksen viesti olkoon eväänä jokaiselle valtuutetulle jokaiseen tulevaan päätökseen.

Hyvä päättäjä muistaa, että teemme päätöksiä kuntalaisille, emme toisillemme.

Olemme hyvin tietoisia siitä, että meiltä odotetaan näkemyksellisyyttä, laaja-alaista asioiden hallintaa, kykyä tehdä vaikeita päätöksiä ja kestää ristipaineita säilyttäen silti herkkyys ja ihmisten arjen ymmärrys.

Jokainen valtuusto kohtaa vaikeita asioita, jopa ylivoimaisen vaikeilta tuntuvia asioita, mutta uskon, että me voimme luoda sellaisen hengen, jossa yhdessä koettu ongelma voidaan myös yhdessä ratkaista.

Professori Pauli Niemelä on sanonut: Menestyäkseen kunnan tulee saada aineellinen, sosiaalinen ja henkinen pääoma tasapainoon, sillä ne luovat edellytyksiä toisilleen. Sosiaalinen elinvoimaisuus kuuluu yhteen henkisen ja aineellisen kanssa. Henkinen raivaa tietä aineelliselle ja aineellinen edellyttää, että sosiaalinen pääoma on kunnossa.

Tärkeää päättäjän tehtävässä on kestävät arvot - jos meillä ei ole kestäviä arvoja, niin toimintamme rapautuu.

Perjantain Turun Sanomat käsitteli toisessa pääkirjoituksessaan Elinkeinoelämän valtuuskunnan arvo- ja asennetutkimusta ja kiteytti sen: "Suomessa asuu onnellinen, mutta yhteiskunnallisesti kriittinen kansa".

Tähän on helppo yhtyä. Päättäjinä saamme kritiikkiä osaksemme, se kuuluu suomalaiseen elämänmenoon, aktiiviseen yhteiskuntaan luonnollisena osana. Aina sitä ei ole helppo kestää, mutta yhteiskunnallinen keskustelu, kun se on rakentavaa, on aidosti arvokas asia.

Onnelliseksi ei suomalaisia tämän tutkimuksen mukaan tee raha tai maallinen mammona, - toki toimeentulo tulee olla turvattua, - vaan aivan muunlaiset asiat. Arvostuksen kärkeen nousivat perhe-elämä, koti, hyvät ihmissuhteet ja terveys. Myös hyvinvointiyhteiskunta-ajattelu on suomalaisilla syvään sisäistettynä ja sitä pidetään arvossa. Runsaat tulot, varakkuus ja korkea aineellinen elintaso löytyivät onnellisuustekijöiden häntäpäästä 12. sijalta. EVA:n tutkijat olivat yllättyneitä.

Iltapäivälehti otsikoi : Voi itku mikä kansa.

Meidän jokaisen uusikaupunkilaisen on tärkeää ylläpitää myönteistä, positiivista ilmapiiriä. Myönteinen ilmapiiri vapautta energiaa ja synnyttää hyviä ratkaisuja ja toimintoja, pitää yllä toivoa ja tulevaisuuden uskoa. Negatiivinen ilmapiiri puolestaan taas sitoo energiaa, kiihdyttää poismuuttoa ja vaikeuttaa selviytymistämme.

Meidän on myös tietoisesti rakennettava luottamuksen pääomaa kaupungin toiminnassa.

Ne vaikeudet, joita juuri ratkaisemme ja joita vielä kohtaamme on mahdollista yhdessä voittaa. Me voimme kääntää vaikeudet voitoksi. Tähän tarvitsemme vahvan kehittämisotteen ja tilaa uusille ajatuksille.

Me tarvitsemme pitkäjänteisyyttä, tahtoa ja sitkeyttä. tehtävämme hoitamisessa. Tarvitsemme nöyryyttä ja viisautta niin päättäjinä kuin kaupungin johtamisessakin.

Valtuustotyötä tulee kehittää ja valtuuston työskentelyn merkitystä lisätä. Valtuuston mahdollisuus tuoda mielipiteensä esille ja linjata asioita jo valmisteluvaiheessa helpottaa päätöksessä yhteisen näkemyksen syntymistä. Hyvän poliittisen ilmapiirin rakentamisessa valtuutettujen tapaaminen kokoustyöskentelyn ulkopuolella on tähdellistä. Helpompi meidän on työskennellä kun tunnemme toisemme.

Alkavaan neljään vuoteen mahtuu 32 päätöskokousta, mutta seminaarien ja eri juhlallisuuksien ja muiden tapaamisten, jossa valtuutettuina tulee olla paikalla, luvun uskoisin nousevan yli 40:n. Voimme sanoa että olemme tämän neljän vuoden ajan, kuntalaisten valitsemina, toisillemme ja toistemme rinnalla kulkijoita. Jokainen valtuutettu pohtii, kulloinkin esillä olevia, samoja asioita ja meidän lisäksemme vielä todella lukuisa määrä luottamushenkilöitä lautakunnissa. Kaupunkimme ja kaupunkilaistemme asiat siis yhdistävät.

Hyvät kuulijat

Pyhämaa on yhteisen kaupunkimme poliittiseen johtoon, jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan, antanut hyviä ja uhrautuvia luottamushenkilöitä.

Kaupungin puolesta voi panna ilolla merkille pyhämaalaisten vireän toiminnan, selvää on että esim. kesän todella mittavan tapahtuman järjestäminen vaatii paljon työtä ja ajallisia uhrauksia. Yhteishenkeä ja uhrautumista täältä löytyy.

Vielä kerran kiitos pyhämaalaiset kutsustanne.