Ministeri Pekkarinen vihki biokaasulaitoksen

Laitilan soittokunta viihdytti vihkiöisjuhlan yleisöä ministeriä odoteltaessa.

Kauppa- ja teollisuusministeri MAuri Pekkarinen käynnisti puheensa jälkeen laitoksen. Vieressä oikealla Biovakan toimistujohtaja Jyrki Heilä.

Laitos on ensimmäinen suuren mittaluokan biokaasulaitos Suomessa. Laitoksella voidaan käsitellä vuodessa 120 000 tn biohajoavaa jätettä. Pääosa (80 %) jätteestä on sikalietettä. Tuotettavasta biokaasusta noin 65 % on metaania, jolloin biokaasun energiasisältö on noin 6,5 kW /m3. Laitos voi täydellä kapasiteetilla ajettaessa tuottaa energiaa noin 3,1 MW, josta voidaan ottaa noin 38 % talteen sähkönä ja noin 40 - 50 % lämpönä. Lämpöenergia hyödynnetään laitoksella ja sähkö johdetaan valtakunnan verkkoon.

Laitos työllistää rakennusvaiheessa paikallisia osaajia ja pääosa rakennusinvestoinneista suoritetaan Vakka-Suomesta. Hankkeen rahoittavat Biovakka Oy:n omistavat maatilat, Nordea-pankki, KTM:n uusiutuvan energian investointituki ja Finnvera Oyj. Biokaasulaitoksen kokonaisinvestointi tulee olemaan n. 7 miljoonaa euroa.

Ensisijaisesti ympäristönhoidollinen jätteenhoitolaitos

Biovakka Oy:n keskitetty biokaasulaitos sijaitsee Varsinais-Suomen alueella, laitoksen toiminta vaikuttaa positiivisesti koko alueen maatalouselinkeinoon ja yhdyskuntien jätehuoltoon. Laitoksen toteuttamisesta vastaa Biovakka Oy, jonka omistaa 20 lähialueen sikayrittäjää. Laitoshanke käynnistyi vuonna 2000 esiselvitystyöllä. Esiselvityksen perusteella keskitetty biokaasulaitos voi toimia kannattavasti, jos laitoksen koko on riittävän suuri ja sijainti on riittävän lähellä raakalietteen syntypaikkaa.

Ensimmäinen suuren mittaluokan biokaasulaitos Suomessa

Hankkeessa on tehty perustavaa työtä Suomeen rakennettaville laitoksille niin, että biokaasulaitos on nyt mainittu myös valtioneuvoston asetuksissa bioenergian tuotantoon sekä eläinperäisen sivutuotteen ja biohajoavan jätteen käsittelyyn soveltuvana menetelmänä.

Pitkä suunnitteluaika toi hyvät yhteistyökumppanit

Hankkeen alkamisesta on ehtinyt kulua neljä vuotta, jona aikana on selvitetty laitokseen liittyviä säädöksiä sekä rahoitukseen liittyviä mahdollisuuksia. Yhteistyötahoina ovat toimineet alan viimeisimmän tietämyksen omaavat yritykset. Laitteiston suunnittelusta sekä teknisestä toteutuksesta vastasi tanskalainen Bigadan A/S, laitoksen rakennustyöt urakoivat lähialueen yritykset. Laitoksen rakennushankkeen projektipäällikkönä on toiminut FT Juhani Suvilampi Watrec Oy:stä.

Lietteenkäsittelylaitoksen toiminnasta

Kaaviokuvana laitoksen toiminta näyttää tällaiselta.

Pyöreä rakennelma vasemmalla on kaasusäiliö. Oikealla suuri 6700 kuution bioreaktori, jossa kaasu muodostuu.

Biovakka Oy:n keskitetyn lietteenkäsittelylaitoksen tehtävänä on käsitellä anaerobisesti eli hapettomissa olosuhteissa karjatalouden sekä teollisuuden ja yhdyskuntien sivuvirtoja. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan mukaisesti laitoksella voidaan käsitellä vuodessa 120 000 tn biohajoavaa jätettä.

Pääosa käsiteltävästä materiaalista on sikalietettä. Muita käsiteltäviä jätteitä ovat karjatalouden kuivalannat, teollisuuden biohajoavat jätteet ja yhdyskuntien erilliskerätty biojäte. Anaerobista käsittelyä täydennetään hygienisoinnilla (lämpökäsittely 1 h, 70ºC), joka toteutetaan ennen anaerobista vaihetta.

Biologinen prosessi hajottaa jätteiden orgaanista ainesta hapettomissa olosuhteissa tuottaen samalla biokaasua. Kaasu muodostuu bioreaktorissa, joka on täyssekoitteinen kaasu- ja vesitiivis terässäiliö, tilavuudeltaan 6700 m3.

Kaasu kerätään reaktorin yläosasta talteen kaasuputkistoon, joka on yhteydessä kaasuvarastoon. Biokaasua tuotetaan arviolta noin 475 Nm3/h ajettaessa laitosta täydellä kapasiteetilla. Biokaasusta noin 65 % on metaania, jolloin biokaasun energiasisältö on noin 6,5 kW /m3.

Laitos voi täydellä kapasiteetilla ajettaessa tuottaa energiaa noin 3,1 MW, josta voidaan ottaa noin 38 % talteen sähkönä ja noin 40 - 50 % lämpönä. Lämpöenergia hyödynnetään laitoksella ja sähkö johdetaan valtakunnan verkkoon.

Anaerobisen käsittelyn jälkeen liete johdetaan vedenerotukseen, josta kuiva-aines sijoitetaan varastohalliin. Kuivattu liete eli humus on peltokäyttöön hyvin soveltuva ravinnepitoinen lannoite, vuositasolla tuotetun humuksen määrä on noin 12.000 tn.

Lietteestä erotettu vesi palautetaan tiloille typpilannoitteeksi tai puhdistetaan ja johdetaan vesistöön.