80 km/h rajoitukset jäävät voimaan
noin tuhannelle kilometrille

Nopeusrajoituksista päätetään liikenne- ja viestintäministeriön yleisohjeiden perusteella. Uudet kahdeksan kympin rajoitukset koskevat sellaisia tieosuuksia, joilla liikenteen määrä tai tien ominaisuudet eivät enää täytä turvallisen sadan kilometrin tuntinopeuden vaatimuksia Tie voi esimerkiksi olla liian kapea tai tiellä voi olla riittämättömät näkemät, jotta nopeuksia voisi pitää turvallisesti sadassa kilometrissä.

Myös tien varren asutus lisää liikenteen riskejä. Liikenteen kasvaessa nopeusrajoituksia on ollut välttämätöntä alentaa, koska liikenneturvallisuutta ei muilla keinoin ole voitu parantaa.

Huolenaiheena vilkasliikenteisten pääteiden turvallisuus

Tiehallinto on huolissaan erityisesti vilkasliikenteisistä pääteistä, joilla onnettomuudet johtavat yleensä erittäin vakaviin seurauksiin. Kuolemaan johtavista onnettomuuksista noin 60 % tapahtuu pääteillä, joista suuri osa on kohtaamisonnettomuuksia.

Pääteiden liikennemäärät ovat viime kymmenen vuoden aikana kasvaneet noin 30 prosentilla. Liikenteen kasvu keskeisellä päätieverkolla jatkuu edelleen voimakkaana.

Suomen pääteistä suurin osa on rakennettu 60- ja 70-luvulla, eivätkä ne enää vastaa kaikilta osin nykyisen ja kasvavan liikenteen vaatimuksiin. Tienpidon rahoitus ei kuitenkaan mahdollista liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamista riittävässä määrin investoinnein eikä laajamittaista muuttuvien nopeusrajoitusten käyttöönottoa. Pääteiden nykyaikaistaminen niitä leventämällä ja varustamalla ohituskaistoilla ja keskikaiteilla vähentäisi liikennekuolemia merkittävästi.

Tiepiirit päättävät nopeusrajoitusmerkkien muuttamisen tarkemmasta ajankohdasta kevätkelien kehittymisen perusteella. Myös rajoitusmerkkien muuttamisen jälkeen tienkäyttäjien on syytä muistaa oma tärkeä roolinsa turvallisen tilannenopeuden valinnassa kaikenlaisissa liikenneolosuhteissa.