Taiteilijat kuvissa -näyttely Crusellissa
Uudenkaupungin museo on hankkinut Crusellin näyttelytilaan 12.4.2005 saakka Kuvataiteen keskusarkiston kokoaman valokuvanäyttelyn Taiteilija kuvassa. Kiertonäyttely esittelee suomalaisia taiteilijoita ja heidän työskentelyään 1860-luvulta nykypäivään. Näyttely järjestetään yhteistyössä Suomen Taiteilijaseuran kanssa, jonka 140-vuotista toimintaa se myös juhlistaa.
Taiteilija kuvassa -näyttely valottaa, miten taiteilijoiden muuttuvat roolit ja statuksen muutokset näkyvät valokuvissa taiteilijoista ja heidän ateljeistaan. Taiteen tekemisen ulkoiset puitteet ovat muuttuneet merkittävästi kuluneiden 140 vuoden aikana, mutta kuvataiteilijan työhuone on muutenkin ollut monimuotoinen ja -merkityksinen tila.
Yllä Albert Edelfelt Pariisin ateljeessa 1900. Oikealla Ellen Thesleff maalaa Ruoveden Mulolessa.
|
|
Luovan työn paikka on ollut yhtäältä verstas ja työpaja, toisaalta mentaalinen, luovan mielen tila. Työhuoneiden kirjo on vaihdellut hyvin varustetuista monumentaaliateljeista kosteisiin kellaritiloihin sekä ilmavista, ihanteellisesti valaistuista ateljeista ahtaisiin ja valottomiin vinttihuoneisiin.
Ateljeessa yksityinen tila limittyy puolijulkiseen, kun keskittymistä vaativan työn yksinäisyys vaihtuu asiakkaiden vierailuihin tai ateljee muuttuu juhlien näyttämöksi. Työhuoneella vallinneet hierarkiat ovat tallentuneet kuviin: mestarin j a apulaisten toimivastakin yhteistyöstä huolimatta valokuvien taiteilija on useimmiten yksin työnsä äärellä. Ateljee on ollut myös opetuksen tila, pienoisakatemia oppilaineen.
Säätyläinen, luova boheemi, kansallinen symboli, ammattilainen - valokuvat tarjoavat pitkässä historiallisessa perspektiivissä suoran reitin taiteilijoiden muuttuviin rooleihin. Vanhojen visiittikorttien taiteilijat eivät eroa muista hillityistä säätyläisporvareista. Kun taiteilijoista alkoi tulla koko kansan omaisuutta sukulais- ja ystäväpiirille jaettujen kuvien rinnalle saatiin yleiseen levitykseen tarkoitettuja edustusmuotokuvia keskeisistä taiteilijoistamme.
Strindbergin taidesalonki kauppasi 1920-luvulla valokuvapostikorttien sarjassaan myös kuvataiteilijoiden "fanikortteja". Tuolloin alkoi myös Wäinö Aaltosen kuvien julkaiseminen tiedotusvälineissä, mikä on ollut ilmiönä laajuudessaan suomalaisittain vertaansa vailla. Yhteiskunnallisen murroksen myötä taiteilijan roolista haluttiin karsia ylevyyttä, mutta 1960-70 -lukujen arkipäiväistymisen jälkeen 1980-luvun muotokuvat kertovat taiteilijuuden paluusta.
Näyttelyn arkistovalokuvat ovat peräisin Kuvataiteen keskusarkiston sekä eräiden muiden museoiden ja arkistojen kokoelmista. Lisäksi valokuvaajat Simo Rista ja Pertti Nisonen ovat mukana laajemmilla kuvakokonaisuuksilla. Nykypäivää ovat taltioineet Taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteen laitoksen opiskelijat yhteistyöhankkeessa Kuvataiteen keskusarkiston kanssa.
29.3.2005 16.29.03
