Uudenkaupungin talous hallitussa kriisissä
Uudenkaupungin vuosikate eli se osa kaupungin tuloista, joka jää käytettäväksi investointien rahoittamiseen tai lainojen lyhentämiseen, oli viime vuonna 3,1 milj. euroa miinuksella. Tilikauden alijäämä oli 6,8 milj. euroa. Vanhan ylijäämän ansiosta taseen ylijäämä on edelleen 11,5 milj. euroa, jolla pystytään kattamaan vain tämän ja ensi vuoden alijäämät.
Kaupungin ja liikelaitosten käyttömenot olivat tulojen vähentämisen jälkeen 63,9 milj. euroa. Toiminnan menoista melkoinen osa katettiin vanhoilla säästöillä ja lainanotolla, kun verotulojen ja valtionosuuden jälkeen jäi katettavaa vielä yli 8 milj. euroa.
- Ongelmat on aikoja sitten jo tiedostettu ja niitä käydään toden teolla läpi. Talouden tasapainottaminen ja sopeuttaminen alentuneeseen tulotasoon on menossa, kaupunginjohtaja Kari Koski sanoi.
Kaupungin kaikki toiminnot käydään läpi työprosesseissa. Tavoitteena on saada talous tasapainoon vuonna 2007. Käyttömenoihin haetaan nyt 3 milj. euron vähennystä. Ensimmäisenä valtuustokäsittelyyn tulevat kuitenkin tämän vuoden investointien karsimiset, joista tavoitellaan 0,7 milj. euron vähennystä.
- Vuosi oli toiminnallisesti kohtuullinen, mutta taloudellisesti heikko. Negatiivisen vuosikatteen perusteella talous on kriisissä, mutta hallitussa kriisissä, talousjohtaja Anne Takala sanoi.
- Tällaista ei voi jatkaa pitkään, koska jokainen lainattu euro kasvattaa korkomenoja ja sijoitusten purkaminen vähentää tuottoja ja tätä kautta palveluihin käytettävää rahamäärää, Takala sanoi.
- Kaupungin maksuvalmius on edelleen hyvä ja tase vahva. Palkat ja laskut on maksettu.
Uudenkaupungin tulovero laski viime vuonna 6,6 prosenttia, kun koko maassa se pysyi ennallaan. Yhteisöveron määrä kasvoi hieman, joten kokonaisuudessaan verotulot laskivat 5,4 % eli 2,1 milj. euroa. Valtionosuuksia kaupunki sai 17 milj. euroa, jossa on selvä kasvu vuoteen 2003. Siihen sisältyy 1,1 milj. harkinnanvarainen valtionosuus.
Vakinaisen henkilöstön määrä oli 818, jossa vähennystä 53. Tosiasiallinen vähennys oli 24, kun otetaan huomioon pelastuslaitoksen siirto Turun organisaatioon ja puhelunvälittäjien siirto Protonelle. Maksetut palkat laskivat 3,9 %, ja kun otetaan huomioon pelastuslaitoksen vaikutus 0,6 %. Kuntasektorilla ansiotasoindeksi nousi 3,7 %.
Nettomenojen kasvu oli 6 %. Suurin euromääräinen kasvu oli erikoissairaanhoidossa 1,7 milj. euroa, 13,5 %. Erikoissairaanhoito vie jo lähes viidenneksen kaupungin käyttömenoista.
- Erikoissairaanhoidon menojen jatkuvaan kasvuun on saatava jokin valtakunnallinen ratkaisu, kaupunginjohtaja Kari Koski sanoi.
Kuntoutuksen menot kasvoivat 18 % ja kansanterveystyön 8,2 %. Sosiaali- ja terveyskeskuksen menot kasvoivat kokonaisuudessaan 7,6 %.
Kanslian nettomenot kasvoivat 25 %, mikä johtuu tulojen pienenemisestä.
Nettoinvestoinnit olivat viime vuonna 7 milj. euroa, jossa lasku 14 %. Suurin yksittäinen investointi oli teollisuushalli.
Uudenkaupungin lainamäärä 17,1 milj. euroa eli 1050 euroa asukasta kohti on maan keskiarvoa. Rahastoja ja varauksia kaupungilla oli vuoden lopussa 7 milj. euroa.
