Helena Vartiaisen puhe

Sikses kaunei taloi

Näyttelyn ja toiminnan avajaiset
Rakennusklinikka VaSon näyttelytiloissa 25.5.2005

Tämän nyt avattavan toiminnan pohjana on ajatus perustaa korjausrakentamisen keskus Uuteenkaupunkiin. Turun ammattikorkeakoulun rakennusrestaurointilinjan kanssa on sovittu, että he alkavat oppilasvoimin ylläpitämään toimintaa tässä tilassa. Tällöin sekä oppilaat hyötyvät toiminnasta saaden kokemusta työelämästä ja yrittämisestä ja Uusikaupunki saa innostuneita, alalle kouluttautuneita neuvojia työskentelemään VaSoon.

Länsirannikon rakennusklinikka on EU:n ja Länsi-Suomen lääninhallituksen rahoittama projekti. Projektissa olivat mukana Uudenkaupungin lisäksi Mynämäki sekä Rauma.

Uudessakaupungissa tässä projektissa korjattiin tämä rakennus, jossa saamme nyt viettää näitä näyttelyn ja toiminnan avajaisia, korjausrakentamiskeskukseksi. Ilman tätä projektia rakennus olisi varmaankin purettu lähivuosina ja korjausrakentamiskeskusta ei olisi saatu.

Uudessakaupungissa tehtiin tässä projektissa lisäksi keskustan ruutukaava-alueen inventointi, jossa kaksi henkilöä kävi läpi kaikki alueen rakennukset ja laati talokohtaiset inventointikortit. Näin muodostui koko alueen rakennusten yksityiskohtainen tietokanta. Projektissa skannattiin myös kaikki vanhat arkistossa olevat asemakaavat ja rakennuslupapiirustukset, joita on noin 600 kpl.

Arkkitehtiopiskelija Mari Mannevaara laati diplomityönä Uudenkaupungin puutaloalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman sekä tutkielman kaupunkirakenteen kehittymisestä. Korttelikohtaiset käyttö- ja hoitosuunnitelmat laadittiin 4 korttelin osalta.

Projektissa tehtiin myös nyt esillä oleva näyttely. Tarkoitus on, että tässä tilassa oleviin tietokoneisiin ja internetiin tulee esitys, jossa ovat kaikki vanhat rakennuslupapiirustukset, uudemmat korttelikuvat sekä asemakaavat ja rakennusten inventointikortit tiedostoina kaikkien nähtävänä. Tämä osa valmistuu kesäkuun loppuun mennessä.

Tämä on todella merkittävä projekti Uudenkaupungin puutaloalueen ja sen arvostuksen ymmärtämisen lisäämisessä ja myöskin puutalojen säilymisen kannalta. Tällä on arvoa oikeiden korjaustapojen oppimisessa ja oikeiden materiaalien vallinnassa sekä materiaalien kierrätyksessä.

Tässä nyt avattavassa näyttelyssä kuvataan kuinka lähellä oli se että koko puutaloalue olisi tuhoutunut arvostuksen puutteeseen 1960 -luvulla.

Projektilla ja tällä näyttelyllä pyritään siihen, että ihmiset saavat enemmän tietoa ja sitä kautta kaupunkimme arvostus lisääntyy. Puutaloalueellamme on merkitystä Euroopan ja koko maailman laajuisestikin.

Suomen kulttuuriperinnön Säätiön hallituksen puheenjohtaja Pekka Kärki on uusikaupunkilaisille sanonut: "Moni kaupunki, joka on tyhmyyttään hävittänyt omat historialliset alueensa ,olisi valmis ostamaan Uudenkaupungin puutaloalueen ja siirtämään sen itselleen, jos se vain olisi mahdollista. Älkää luopuko aarteestanne ikinä."

Näyttelymme kuvaa ja kertoo rakennusperinnöstä, aina kaupunkimme perustamisesta 1617 lähtien ja siitä miten kaupunkirakenne on kehittynyt. Perustamisen aikoihin siis 1617, kaupunki oli muodostunut rakennuksiltaan ja katutilaltaan hyvin epäsäännölliseksi. Vuonna 1649 kaupunki sai ensimmäisen ruutuasemakaavansa. Siinä kaupunki järjestettiin eli reguleerattiin. Talot jouduttiin siirtämään säännöllisen ruutukaavan reunoille, pois epäsäännöllisyydestä.

Kaavoituksen muutoksia tapahtui 1800-luvun puolivälissä sattuneiden tulipalojen jälkeen. Vuonna 1856 hyväksyttiin lääninarkkitehti Chiewitzin laatima ruutukaava. Tämä ruutukaava on nykyisen kaupunkirakenteen perusta ja tälle kaavalle perustuu nykyinenkin asemakaava.

Puutaloalueemme edustaa empire -tyylisuuntaa, jossa vaaleat sävyt ja matalat horisontaaliset rakennukset linjaavat katutilaa.

Monilla keskiajan ja meitä nuoremmilla kaupungeilla on omat kivilinnansa, joita he vaalivat ja ovat perustellusti ylpeitä. Meidän "linnamme" - voisi sanoa - on eri muotoinen, se on tämä meidän arvokas puutaloalueemme. Alue, josta meidän on syytä olla ylpeitä.

Kun 1960- luvulla kaavaa uudistettiin niin silloin oli todella lähellä se, että koko puutaloaleemme olisi rakennettu täyteen kerrostaloja. Vanhan kaupungin historiallisuus ja sen rakennusten säilyttäminen ei silloin ollut kaupunkimme toimijoiden mielestä säilyttämisen arvoista. Puutaloalueen pelasti ne ihmiset, jotka asuivat tällä alueella eivätkä halunneet muuttaa pois kodistaan.

Myös meidän tämän päivän toimijoiden tulee rakkaudella vaalia historiallista aarrettamme ja siksi ja sitä varten on tämä rakennusklinikka, rakennuskorjauskeskus perustettu. Täältä ihmiset saavat tietoa miten vanhaa korjataan ja miten vanha rakennus korjataan. Täällä tulee olemaan myös vanhaa rakennusmateriaalia ja rakennusten osia ovia, ikkunoita jne. kierrätyksessä.

Kun tiedämme miten nopeasti puutalo hoitamattomana rapistuu ja häviää ja tiedämme myös sen, miten väärin voidaan korjata tai suorastaa pilata vanhaa rakennuskantaa, niin siksi juuri tämän rakennuskorjauskeskuksen toiminta tulee olemaan todella tärkeää.

Meillä on rakennustarkastaja Heikki Ohralahti useaan otteeseen esittänyt toivomuksen, että Uudenkaupungin puutaloalueen asukkaat perustaisivat puutaloyhdistyksen. Sen tehtävä olisi luoda puutalohenkeä, yhteistä vaikuttamista puutaloalueen arvostuksen lisäämiseksi ja sen tietämyksen kasvattamiseksi että puutaloalueemme on aidosti Uuden-kaupungin voimavara. Ehkäpä tämän näyttelyn ja toiminnan innoittamana tällainen yhdistys syntyy kaupunkiimme.

Erittäin mielenkiintoinen osa näyttelyä on se, että Uudenkaupungin historiassa tapahtunutta on verrattu Suomessa saman aikaisesti tapahtuneisiin asioihin.

Uutta puurakentamisen kautta mielenkiintoisella, kaupunkiimme sopivalla tavalla tulee edustamaan Vakka - Suomen kadulle parhaillaan rakentuva puukerrostalo. Voisi sanoa että tulevaisuuden rakennusperintöä rakennetaan tänään.

Tämän näyttelyn kuvista valmistuu myös kirja; Sikses kaunei taloi, joka on tavallaan samaa sarjaa kuin suosittu teos: Sikses kaunis kaupunk..

Uudenkaupungin kaupunki kiittää Länsi-Suomen Lääninhallitusta tämän historiallista kaupunkiamme kunnioittavan projektin rahoituksesta. Tuki mahdollisti hankkeemme. Kaupunki kiittää myös Vannaksen säätiötä sekä Merihistoriallista yhdistystä siitä, että he mahdollistivat parkkilaiva Varman kotiin palaamisen ja sen sijoittumisen tänne näyttelytiloihin.

On syytä kiittää näyttelymme rakentajia Henna Lintusta, Johanna Kuurilaa ja Mariana Ravoniusta.

Erityiset kiitokset osoitan kaupunkimme tekniselle johtajalle, arkkitehti Leena Arvela-Hellenille sitkeästä ja määrätietoisesta työstä puutaloalueen arvon ymmärtämisen lisäämiseksi uusikaupunkilaisten ja täällä käyvien matkailijoiden keskuudessa. Hän on nähnyt tärkeänä auttaa rakennusten säilyttämistä ideoimalla ja synnyttämällä tämän palvelupisteen. Kiitos hänelle.