Rauhansoutu säväyttää taas venetsialaisia

Uusikaupunkihan on Euroopan laajuisesti tunnettu yhdestä asiasta ja sen myötä se on Suomen tunnetuin paikka ulkomailla. Kysymys on tietysti Uudenkaupungin rauhasta vuonna 1721, jolloin kauan kärsimyksiä aiheuttaneen isonvihan päätteeksi Venäjä ja Ruotsi solmivat rauhan Uudenkaupungin neuvottelujen tuloksena. Se merkitsi Ruotsin suurvaltakauden päätöstä ja Venäjän mahdin alkua. Uudessakaupungissa Ruotsin ja Venäjän välinen raja vedettiin suunnilleen nykyisen Suomen ja Venäjän rajan paikalle.

Rauhansopimus allekirjoitettiin elokuun 30. päivänä. Tänä syksynä tuo päivä osuu tiistaille, siksi Rauhansoutu järjestetään ns. venetsialaisten yhteydessä jo lauantaina. Eurooppalaisen perinteen mukaanhan kesän päättymisen juhlaa vietetään elokuun viimeisenä lauantaina, hämärtyvässä illassa nautitaan vielä kesän lämmöstä ja poltetaan kaikenlaisia tulia, lamppuja, kynttilöitä ja lyhtyjä joulun, juhannuksen ja pääsiäisen tavoin.

Saaristossa samaa juhlaa kutsutaan muinaistulien yöksi. Uudessakaupungissa yrittäjät ovat perinteisesti järjestäneet venetsialaisjuhlan. Vuonna 2001 Uudenkaupungin Lions-klubi järjesti venetsialaisten yhteyteen ensimmäisen rauhan soudun, tänä vuonna se toteutetaan neljännen kerran.

Rauhansoutu alkaa lauantaina 27.8. klo 21.30 kolmella veneellä ja kestää noin puoli tuntia. Sen jälkeen on vuorossa yrittäjien ilotulitus. Veneet symboloivat Ruotsia, Venäjää ja Rauhaa, niiden keulassa lipunkantajat pitävät maittensa valaistuja lippua ja veneet on valaistu maitten värein.

Rauhan veneen keulassa on Uudenkaupungin lippu. Lipunkantaja ja perämies ovat barokkiasuissa ja perämiesten soutukomennot kuullaan kunkin maan kielellä. Soutajia on kussakin veneessä neljä.

Ruotsin veneen miehittää Pohjola-Nordenin joukkue ja Venäjän veneen Suomi-Venäjä Seuran miehistö. Rauhan venettä soutaa Vakka-Suomen Reserviupseerikerhon joukkue.

Veneet lähtevät Saunasillan vesillelaskupaikalta ja soutavat Sorvakon sillan luo, missä lipunkantajat ja perämiehet nousevat maihin ja trumpettifanfaarin jälkeen lukevat venäjäksi, ruotsiksi ja suomeksi tärkeimmän kohdan täällä kirjoitetusta rauhansopimuksesta, 4. artiklan alun. Siinä määritellään, mitkä alueet Ruotsi joutuu luovuttamaan Venäjälle. Valkoiset ilmapallot nousevat ilmoille kuin kyyhkyset syntyneen rauhan merkiksi, ja veneet palaavat samaa tietä lähtösatamaansa.

Soutujärjestyksellä on oma symboliikkansa. Tulomatkalla entisen suurvallan Ruotsin vene komeilee kärjessä, Venäjä kakkosena ja isonvihan aikana alennustilassa oleva Rauha hännillä. Sopimukseen pääsyssä suurimpana voittajana on "siunattu rauha", siksi paluumatkalla Rauhan vene on kärjessä, sodan voittaja Venäjä on toisena ja viimeisenä hävinnyt Ruotsi.

Näin Uudessakaupungissa eletään uudestaan erästä Euroopan historian käännekohtaa, jonka näyttämönä kaupunki tuolloin oli, ja joka nosti Uudenkaupungin erääksi Euroopan historian merkkipaikaksi. Sitä ei Suomessa riittävästi muisteta, ei edes itse tapahtumapaikalla.