Leila K. Tuomisen tekemisiä

Antolan tilan historia, alkaen vuodesta 1692 vuoteen 1981. 1981. Kansio; jota ei ole tehty painotyönä.

Yli-Uudenkartanon suvun sukutaulut ja suvun juurien kaavio. 1981. Oma kustanne.

Yli-Uudenkartanon suvun sukupuu, yli 700 nimeä. 1990. Oma kustanne.

Kleemolan suvun sukupolvien ketju, 10 sukupolvea: 1991= Piirros, jota ei ole tehty päinötyönä.

Tuomisen suvun juurien sukuviuhka, 164 nimeä. Varhaisimmat nimet 1500-luvun loppupuolelta. 1991. Piirros, jota ei ole tehty painotyönä.

Kustaa Matinpojan suvun sukukirja, ISBN 952-90-4361-9, 298 sivua, valokuvia ja piirroksia sekä sukupuu jossa yli 1200 nimeä. 1992. Oma kustanne.

Sukupolvien ketju von Falkengerg > Tuominen, 12 sukupolvea. Varhaisimmat nimet 1600-luvun alusta. 1993. Piirros, jota ei ole tehty painotyönä.

Tammen suvun sukukirja, ISBN 952-90-5030-5, 172 sivua, valokuvia ja piirroksia sekä sukupuu, jossa lähes 400 nimeä. 1993. Kustantajana eräs suvun jäsen.

Yli-Uudenkartanon suvun sukukirja, ISBN 952-90-5295-2, 204 sivua, valokuvia ja piirroksia. 1994. Oma kustanne.

Rannan suvun sukutaulu. 201 nimeä, kuvia, piirroksia. 1994. Oma kustanne.

Sukupolvien ketju Melander > Tuominen, 13 sukupolvea alkaen 1610-luvulta. 1994. Piirros, jota ei ole tehty painotyönä.

Sukujulkaisu opas, ISBN 952-90-6202-8, 128 sivua, valokuvia ja piirroksia. 1995. Ensimmäinen sukujulkaisujen tekemistä käsittelevä kirja maassamme. Sukututkimusoppaita on ilmestynyt useitakin. Oma kustanne.

Ettippäi, murrekirja Kalannista, ISBN 951-97552-0-9, 191 sivua. Murrejuttuja, valokuvia, piirroksia. 1996. Oma kustanne.

Kuvien kertomaa Kalannista, ISBN 951-97552-1-7, 240 sivua, yli 600 kuvaa elämän eri aloilta, rakennuksia. Kalantilaisten arkea ja juhlaa kuvina vuosilta 1890-1990. 1997. Oma kustanne.

Ilmari Kallion kirjoittaman Kalantilaisia Kristittyjä kirjasen, ISBN 952-90-9410-8. Kuvien valinta ja tekstitys Leila K. Tuomisen. 1997. Kustantaja Kalannin seurakunta.

Kalannin kirkko 1 osa, ISBN 951-97552-2-5. Värikuvateos Kalannin kirkosta, sen kalkkimaalauksista ja esineistä. 160 sivua, 204 kuvaa. Kuvaaja Jukka Salonen ARPS, EFIAP. 1999. Oma kustanne.

Kalannin kirkko II osa, ISBN 952-97552-3-3. Teos käsittelee Kalannin kirkon rakennushistoriaa, kirkkosalin sisustuksen historiaa, kirkon korjaus- ja restaurointitöitä, kirkon ympäristöä, seurakunnan historiaa, seurakunnallista- ja jumalanpalveluselämää, seurakunnan viran- ja toimenhaltijoita, tunnettuja kalantilaisia ja heidän jälkeläisiään, Hymnarium Calandiensea, kirkollisia käsitöitä ja kirkon 600-vuotis juhlia. 176 sivua, 168 kuvaa, 4 piirrosta. Kirjan kuvitus vuosilta 1890-2000. Uusimmat kuvat Jukka Salosen, ARPS, EFIAP, kuvaamia. 2000. Oma kustanne.

Vakkasuomalaisten pitokokkien parhaita, ISBN 951-97552-4-1. Kirjassa esitellään 107 vakkasuomalaista pitokokkia ja 524 heidän käyttämäänsä reseptiä sanoin ja kuvin. Varhaisimmat esitetyt pitokokit ovat toimineet 1870 -luvulta alkaen. Lisäksi kirjassa kerrotaan pitojen valmistamisesta ja pidoista yleensä sekä muista pidoissa työskennelleistä. 287 sivua, 320 kuvaa. Leivonnaiset on kuvannut Jukka Salonen, ARPS, EFIAP. 2002. Oma kustanne.

Leila K. Tuomisen yhdessä Jukka Suvisaaren kanssa suunnittelemat vaakunat:

Yli-Uudenkartanon suku 1990
Antolan tila 1990
Haukkalan suku 1992
Tammen suku 1993
Rannan suku 1994
Penttilän suku 1994
Yrjälän suku 1999

Leila K. Tuomisen suunnittelemat talonpoikaissuvun vaakunatuolit:

Yli-Uudenkartanon suvun vaakunatuoli 1994. Ensimmäinen talonpoikaissuvun vaakunatuoli maassamme. Rannan suvun vaakunatuoli 1998

Leila K. Tuomisen tekemät lahjoitukset:

Kalannin kirkon alttaripöydän liina ja siinä oleva frivolite tekniikalla tehty pitsi Ristien kulkue. Suunnittelu ja valmistaminen Leila K. Tuominen. 1998.

Kalannin kirkolle viisi messukasukkaa (valkoinen, purppura, punainen, vihreä ja musta). Tunnukset toteutettu frivolite tekniikalla ja sormipunonnalla. Suunnittelu ja valmistaminen Leila K. Tuominen. 1999.

Kalannin kirkolle viisi kalkkiliinaa (valkoinen, purppura, punainen, vihreä ja musta). Tunnukset toteutettu frivolite tekniikalla ja sormipunonnalla. Suunnittelu ja valmistaminen Leila K. Tuominen. 1999.

Kalannin kirkolle kulkueristi, puuosat valmistanut Pekka Voronkoff, koristeosat frivolite tekniilla valmistanut Leila K. Tuominen. Suunnittelu Leila K. Tuominen. 1999.

Kalannin seurakuntakotiin frivolite tekniikalla valmistettu, molemmilta puolilta lasilla päällystetty kehystetty risti. Suunnittelu ja valmistaminen Leila K. Tuominen. 1999.

Leila K. Tuomisen järjestämät näyttelyt.

Sukututkimuksen satoa 1994.

Pula-alan joulu 1996.

Itsenäisyyden vuosikymmenet. Kirjallisuutta, valokuvia, esineitä ja käsitöitä itsenäisyytemme jokaiselta vuosikymmeneltä 1997.

Kuvista ja käsikirjoituksesta kirjaksi, yhteisnäyttely Jukka Salosen, ARPS, EFIAP, kanssa. Esillä mm. kirjan teon vaiheet kirjapainossa 1999.

Poimintoja käsityöharrastuksen viideltä vuosikymmeneltä 2000.

Vanhat leikkikaluni, lasten kulttuurikuukauden merkeissä koottu näyttely 2001. Kädentaitoja, käsitöitä ja maalauksia. Yhteisnäyttely Minna Harkaksen kanssa 2003.

Muut:

Antolan tilan kotimuseo. Lapsuusajan harrastus. 1961. Kokoelma loppui 1967 tilakaupan ja perinnönjaon yhteydessä.

Antolan tilan pula-ajan huone. Kotitalous irtaimistoa vuosilta 1930-1955. 1988. Antolan tilan maatalouden työvälineiden museo. 1989.

Idea Kalannin kirkon 600-vuotisjuhlien kunniaksi hankitusta postin erikoisleimasta. 1999.

Idea ja järjestelyt Kalannin kirkon keskiajalta peräisin olevan, Hymnarium Calandiensena tunnetun hymnikokoelman joidenkin osien esittämisestä Kalannin kirkossa kesällä 2001. Konsertin esitteli assistentti Ilkka Taitto ja siinä lauloi Schola Sancti Henriki Sibelius Akatemiasta, joht. teol. tri Hannu Vapaavuori. Postikortti konsertin johdosta. Oma kustanne.

Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahaston apuraha Kalannin seudun ruokakulttuuria 1900-1960-luvulla käsittelevän kirjan toteuttamiseen 2001. Toteutui Vakkasuomalaisten pitokokkien parhaita kirjana.

Leila K. Tuominen on kutsuttu:

Suomen Heraldisen Seuran jäseneksi 1992
Suomen Kulttuurirahaston Kannatusyhdistys r.y:n jäseneksi 2002.
(Yhdistyksen jäsenenä on noin 1000 syntyperäistä, kulttuurin alalla ansioitunutta Suomen kansalaista.)