Rauhansoutu venetsialaisiltana

Rauhansopimus allekirjoitettiin elokuun 30. päivänä. Tänä syksynä tuo päivä sopii täsmälleen yhteen ns. venetsialaisten juhlintaan elokuun viimeisenä lauantaina. Eurooppalaisen perinteen mukaan silloin vietetään kesän päättymisen juhlaa, hämärtyvässä illassa nautitaan vielä kesän lämmöstä ja poltetaan kaikenlaisia tulia ja lamppuja joulun, juhannuksen ja pääsiäisen tavoin. Saaristossa samaa juhlaa kutsutaan muinaistulien yöksi. Uudessakaupungissa yrittäjät ovat perinteisesti järjestäneet venetsialaisjuhlan. Kaksi vuotta sitten Uudenkaupungin Lions-klubi järjesti venetsialaisten yhteyteen ensimmäisen rauhansoudun, tänä vuonna se toteutetaan toisen kerran.

Rauhansoutu alkaa lauantaina 30.8. klo 21.30 illan hämärtyessä kolmella veneellä ja kestää puoli tuntia. Sen jälkeen on vuorossa yrittäjien ja kaupungin ilotulitus. Veneet symboloivat Ruotsia, Venäjää ja Rauhaa, niiden keulassa lipunkantajat pitävät maittensa valaistuja lippua ja veneet on valaistu maitten värein. Lipunkantaja ja perämies ovat barokkiasuissa ja perämiesten komennot kuullaan kunkin maan kielellä. Soutajia on kussakin veneessä neljä.

Kaikissa veneissä on siis kuusi henkeä. Ruotsin veneen miehittää Pohjola-Nordenin joukkue ja Venäjän veneen Suomi-Venäjä Seuran miehistö. Rauhan venettä soutaa tällä kertaa Vakka-Suomen reserviupseerien joukkue.

Veneet lähtevät vesillelaskupaikalta ja soutavat Sorvakon sillan luo, missä lipunkantajat nousevat maihin ja trumpettifanfaarin jälkeen lukevat venäjäksi, ruotsiksi ja suomeksi tärkeimmän kohdan täällä kirjoitetusta rauhansopimuksesta, 4. artiklan alun. Siinä määritellään, mitkä alueet Ruotsi joutuu luovuttamaan Venäjälle. Valkoiset ilmapallot nousevat ilmoille kuin kyyhkyset rauhan merkiksi, ja veneet palaavat samaa tietä lähtösatamaansa.

Soutujärjestyksellä on tärkeä symboliikka. Tulomatkalla entisen suurvallan Ruotsin vene komeilee kärjessä, Venäjä kakkosena ja isonvihan aikana alennustilassa oleva Rauha hännillä. Sopimukseen pääsyssä suurimpana voittajana on "siunattu rauha", siksi sen vene on kärjessä, sitten voittajavaltio Venäjä ja viimeisenä hävinnyt Ruotsi.

Näin Uudessakaupungissa eletään uudestaan erästä Euroopan historian käännekohtaa, jonka näyttämönä kaupunki tuolloin oli, ja joka nosti Uudenkaupungin erääksi Euroopan historian merkkipaikaksi. Sitä ei Suomessa riittävästi muisteta, ei edes itse tapahtumapaikalla.