Sibelius-elokuvan ensi-ilta myös U:gissa

Elokuvan pääosassa nähdään nuorta Sibeliusta esittävä Martti Suosalo ja vanhempaa säveltäjämestaria esittää Heikki Nousiainen. Sibeliuksen suurta rakkautta esittävät Miina Turunen nuorena Ainona ja Seela Sella vanhempana. Muissa rooleissa nähdään mm. Vesa Vierikko, Rea Mauranen, Kunto Ojansivu, Hannu Kivioja, Risto Kaskilahti, Jarmo Mäkinen, Kari Hietalahti, Kirsi Tarvainen, Esko Nikkari ja Christian Sandström.

Ohjaaja Timo Koivusalo

Sibelius (Martti Suosalo) Kuvattu Ugin museossa

Ensi-esitys oli Lahdessa 4.9.03

Timo Koivusalon uusin elokuva "Sibelius" saapuu teattereihin 12. syyskuuta, ja sen ensi-esitys on Lahden Sibelius-festivaalilla torstaina 4.9. klo 14.30 elokuvateatteri Kuvapalatsissa (Rautatienkatu 13). Paikalla ovat kapellimestari Osmo Vänskä, ohjaaja Timo Koivusalo sekä elokuvan pääosissa nähtävät Martti Suosalo, Miina Turunen, Heikki Nousiainen ja Seela Sella.

SIBELIUS on Koivusalon kahdeksas elokuva, joka kertoo Jean Sibeliuksen ainutlaatuisen elämäntarinan. Se on kuvaus Sibeliuksen värikkäistä opiskeluvuosista 1800-luvun lopun huumaavissa maailmankaupungeissa Berliinissä ja Wienissä.

Aino

Aino

Se kertoo säveltäjän mestariteosten synnystä, ainaisista rahahuolista ja hotelli Kämpin taiteilijailloista, joissa Sibelius vietti pitkiä toveja mm. Akseli Gallen-Kallelan ja Robert Kajanuksen kanssa taiteen, elämän ja kuoleman probleemeja pohtien. Elokuva herättää henkiin vuosikymmenet, jolloin kansakunta eli kiihkeää aikaa venäläistämisen uhan alla kulkiessaan kohti itsenäisyyttä ja jakautuessaan punaisiin ja valkoisiin.

Sibeliuksen elämäntarinaan mahtuu menestyksen ohella monia musertavia menetyksiä ja vastoinkäymisiä, mutta myös elämää suurempi rakkaus - Aino.

Sibelius on ensimmäinen säveltäjämestarin elämästä tehty pitkä elokuva. Sen tekeminen oli Timo Koivusalolle selviö.

"Kerrankin elokuvassa on aihe, jota ei tarvitse perustella. Ennemmin voi kysyä, miksi Sibeliuksesta ei ole tehty elokuvaa jo aiemmin! On uskomattoman hienoa, että voin olla ensimmäinen, joka saa saattaa tästä yhtä aikaa kansainvälisestä ja kuitenkin perisuomalaisesta aiheesta tehdyn elokuvan valkokankaalle", käsikirjoittaja-ohjaaja-tuottaja Koivusalo iloitsee.

Elokuvan pääosassa nähdään nuorta Sibeliusta esittävä Martti Suosalo (Rentun Ruusu, Kulkuri ja Joutsen) ja vanhempaa säveltäjämestaria esittää Heikki Nousiainen (Kulkuri ja Joutsen, Pelon maantiede, Hurmaava joukkoitsemurha). Sibeliuksen suurta rakkautta esittävät Miina Turunen nuorena Ainona ja Seela Sella vanhempana.

Muissa rooleissa nähdään mm. Vesa Vierikko, Rea Mauranen, Kunto Ojansivu, Hannu Kivioja, Risto Kaskilahti, Jarmo Mäkinen, Kari Hietalahti, Kirsi Tarvainen, Esko Nikkari ja Christian Sandström.

Sibelius (Heikki Nousiainen) - 8. sinfonia liekeissä

Aino Sibelius (Seela Sella) ja Sibelius (Heikki Nousiainen) Ainolan pihapiirissä

Ohjaajan ajatuksia

Aina kun elokuva saa ensi-iltansa, on kysymys jolla jokainen toimittaja aloittaa haastattelunsa: Miksi juuri tämä aihe? Miksi juuri nyt?

Toivon, että tällä kertaa tuon kysymyksen vastaus sisältyisi jo elokuvan nimeen SIBELIUS ja sen myötä koko kysymys muuttuisi tarpeettomaksi. Siis SIBELIUS, että SIKSI!

Kun Sibelius elokuva 12.9.2003 saa ensi-iltansa on sitä edeltänyt intensiivinen ja kiehtova kolmen vuoden periodi. Tuosta ajasta ensimmäinen vuosi kului pelkästään aiheeseen perehtymiseen ja materiaalin keräämiseen.

Elokuvan tarina pohjautuu historiallisiin faktoihin, mutta luonnollisesti yli 90 vuotta eläneen henkilön elämän saattaminen kahdentunnin elokuvan muotoon on vaatinut eniten juuri ajankulun muokkaamista ja tapahtumajärjestyksen limittämistä, tarinan seuraamisen helpottamiseksi. Samoin joidenkin henkilöiden läsnäoloa tietyissä tapahtumissa ja sanomisissa on yhdistelty henkilögallerian kurissa pitämiseksi, joka silti nousee yli sataan roolin.

Oma ensimmäinen tietoinen kohtaamiseni Sibeliuksen kanssa tapahtui, kun Lattomeren kansakoulun johtajaopettaja Matti Puotila soitti luokalle Finlandian.

Sen vaikutus oli järisyttävä. Se meni läpi kaikkien pienen pojan suojausten ja kuvat kulkivat silmissä. Kuohuvista koskista, taistelun pauhuun. Hyvän voittoon, rauhan koittaessa. Kirkkaana valkenevaan aamunkoittoon, jossa leivoset kirkuvat sinisellä taivaalla, pesäpeltonsa yllä. Liikutuksen kyyneleet oli tietenkin kätkettävä muilta luokkakavereilta.

Elokuvassa Finlandiaa lauletaan suomalaisille tutuin V. A. Koskenniemen sanoin, vaikka tuo runo onkin kirjoitettu vasta vuosikymmeniä myöhemmin, kuin mitä se meidän elokuvassamme esiintyy ja sen sisällön näkökulmat historian tapahtumien tulkintaan väkisinkin värittyvät sen mukaan. Tämänkaltaisia vapauksia tarinan jännite kuitenkin vaati.

Sibeliuksen musiikki muodostaa luonnollisesti tärkeän osan elokuvan tunneskaalasta ja se kulkee halki elokuvan rakentaen äänikulissia, niin 1800- luvun lopun kiehtovien maailmankaupunkien, Berliinin ja Wienin kuohuvaan katuvilinään, kuin pienen sitkeän kansakunnan kiihkeään haluun Venäjän vallan alta itsenäiseksi valtioksi. Siksi elokuvassa käytetyn musiikin tuli olla huippuluokkaa ja sitä se on. Oli upeaa saada tehdä yhteistyötä Sinfonia Lahden ja Osmo Vänskän kanssa. Heidän tulkintansa Sibeliuksen tuotannosta on saanut runsaasti suitsutusta maailmalla ja syystä. Myös yhteistyö Vänskän ja orkesterin kanssa muodostui mutkattomaksi ja antoisaksi. Lahden orkesteria siis paitsi kuullaan, myös nähdään valkokankaalla ja Osmo Vänskä muun muassa evästi Martti Suosaloa henkilökohtaisesti suuren orkesterin johtamisen saloihin.

Elokuva on aina jonkun näkemys aiheesta. Elokuva nimeltä Sibelius, on minun tulkintani kaikista niistä vaikutelmista, tunnoista, mielikuvista, hänen asemaansa samaistumisesta, päätelmistä, ajanhengen puntaroinnista ja faktoista, joita ammensin materiaaliin tutustuessani ja suodattaessani sen oman maailmankuvani läpi tarinaksi. Ensin päähäni, sitten paperille ja lopuksi filmille. Voin vakuuttaa, että tuo on ollut upea matka. Kun tarinaan liitetään vielä sellaisia aikalaisia, kuin Akseli Gallen-Kallella, Eino Leino, Robert Kajanus, Armas Järnefelt, vain muutamia mainitakseni, on kyseessä jo aikamoinen pala suomalaisen kultakauden kulttuurihistoriaa.

Vähän ehkä yllättäenkin kansallistunne ja isänmaallisuus, joka on sellainen osa tunteiden kirjoa, johon ei juuri nykyään törmää kuin urheilukilpailuissa, on tuntunut olevan voimakkaasti elähdyttävä elementti elokuvan nähneille.

Suuren säveltenmestarin ainutlaatuisen musiikin, kuohuvien maailmantapahtumien ja kansakunnan kohtalonvuosien keskeltä, suurimmaksi teemaksi kuitenkin nousee rakkaus! Aino ja Jean Sibeliuksen halki elämän kestänyt ainutlaatuisen kaunis rakkaustarina. Kuinka helppo onkaan samaistua Aino Sibeliuksen valitsemaan muistosäkeeseen, Jean Sibeliuksen poistuttua tästä ajasta: " Soitto on suruista tehty".

Porissa 30.07.2003
Timo Koivusalo

Elokuvan tarina

Elokuva kertoo Jean Sibeliuksen ainutlaatuisen tarinan: elämäntarinan, rakkaustarinan ja tarinan unohtumattomasta kohtalonyhteydestä puolisoonsa Aino Sibeliukseen.

Elokuvan kehyskertomuksena on vanheneva Jean Sibelius, joka käy elämäänsä läpi Ainolan hiljaisuudessa. Tarina alkaa säveltäjän lapsuusvuosista. Jean Sibelius menettää isänsä kaksivuotiaana ja isättömyys on läsnä koko elämän ajan.

Sibelius pääsee opiskelemaan Helsingin musiikkiopistoon ja osoittaa pian poikkeukselliset lahjansa. Hän tulee Armas Järnefeltin kautta tekemisiin kuvernööri Järnefeltin perheen kanssa ja rakastuu tämän tyttäreen, Ainoon. Myös kirjailija Juhani Aho on kiinnostunut Ainosta. Aino kuitenkin joutuu Jeanin pauloihin ja menee tämän kanssa kaikilta salaa kihloihin.

Senaatin myöntämän apurahan turvin Jeanin opiskelu jatkuu Berliinissä ja sittemmin 1800-luvun lopun huumaavassa Wienissä. Rahat ovat aina lopussa ja vekselien järjestely sekä viihteellä istuminen tahtovat viedä miehen ajan. Nuori rakkaus hehkuu Ainon ja Jeanin kiihkeässä kirjeenvaihdossa.

Sävellystyö alkaa tuottaa yhä runsaampaa satoa. Aino avioituu Jeanin kanssa ja vuoden kuluttua siitä ensimmäinen tytär syntyy. Kansakunta elää kiihkeää aikaa venäläistämisen uhan alla. Finlandia-sävellys joutuu boikottiin voimakkaan suomalaismielisyytensä takia ja Sibelius joutuu esittämään sitä konserteissa eri nimillä.

Hotelli Kämpissä alkaa kokoontua ryhmä taiteilijoita, mm. Jean Sibelius, Akseli Gallen-Kallela, Robert Kajanus ja Eino Leino. Miehet viettävät pitkiä toveja ravintolassa taiteen, elämän ja kuoleman probleemeja pohtien.

Sibeliuksen äiti kuolee ja kolmea vuotta myöhemmin kuolee Jeanin ja Ainon nuorin tytär Kirsti. Menetykset ovat Sibeliukselle musertavia. Työ kuitenkin sujuu ja hänen sävellyksensä alkavat saada suurta huomiota myös ulkomailla, mutta silti ainaiset rahahuolet painavat.

Venäjällä tapahtuu vallankumous ja Suomi itsenäistyy. Punakaarti kaappaa vallan Helsingissä ja Sibelius joutuu tappolistalle sävellettyään isänmaallisen Jääkärimarssin. On alkanut luopumisten sarja, joka on vääjäämätöntä pitkän elämän taivaltavalle ihmiselle. Sävellystyötä haittaavaa käsien vapinaa hän rauhoittaa alkoholilla. Työ ei edisty toivotulla tavalla. Sibelius vetäytyy Ainolan hiljaisuuteen ja polttaa lopulta koko maailman odottaman kahdeksannen sinfonian nuotit.

Mitä vaatikaan nuorelta mieheltä tuo kiihkeä ajanjakso, joka nosti hänet keulakuvakseen ja koko kansallisen heräämisen symboliksi. Mitä vaatikaan nuorelta naiselta rakkaus, jonka myötä hän valjasti oman lahjakkuutensa ja inhimillisyytensä yhteisen päämäärän hyväksi.

Timo Koivusalo

Elokuva starttaa viidelläkymmenellä (50) kopiolla, seuraavilla ensi-ilta paikkakunnilla.

Espoo, Forssa, Helsinki, Hämeenlinna, Hyvinkää, Iisalmi, Imatra, Joensuu , Jämsä, Järvenpää, Jyväskylä, Kajaani, Karkkila, Kauniainen, Kitee, Kotka, Kouvola, Kuopio, Kuusankoski, Lahti, Lappeenranta, Lieksa, Lohja, Loviisa, Mikkeli, Myyrmäki, Nakkila, Nummela, Oulu, Pori, Porvoo, Rauma, Riihimäki, Rovaniemi, Salo, Savonlinna, Seinäjoki, Tampere, Tapiola, Tikkurila, Turku, Uusikaupunki, Vaasa, Varkaus, Vihti.