|
|
|
Matti Jalavan videoita Otsikkoa klikkaamalla pääset "alempana" olevaan videon linkkiin. Videon oik. alakulmassa olevilla "nappuloilla" voit siirtyä koko ruudun näyttöön tai siirtyä kokonaan youtube.com-sivulle katsomaan videota. Pärekorin tekoa Kalanti-päivillä 29.7.1999 Janhuan Orkidearanta syksyllä 2000 Telakan parkkipaikka tyhjäksi puolessa minuutissa Uudenkaupungin Uuden kirkon tornikellosta Maailmanmestaruus mielessä - 92-vuotias suunnistaja Erkki Luntamo harjoittelee Korihaiden v. 1999 pelaaja Jarno Nikula haastattelussa Pikku-Lili porvoolainen - höyryveturi 1168 Uudenkaupungin henkilöjunaliikenteen loppu Yli 80-vuotias Nissilän saha Hyynisissä Uimaretki Männäistentieltä Santtionrantaan elok. 1966 (kaitafilmi) Porin Prikaatin valatilaisuus Uudessakaupuingissa 29.8.2003 Metsäkirkko Vohdensaarella 23.12.2001 50. puintikausi samalla leikkuupuimurilla Ilmavalvontamuistomerkki paljastettiin Myllymäelle 10.10.2002 Professori Sakari Hinnerin kasviretki Lokalahdelle 17.6.2007 Hirvijahti Lokalahdella lokakuussa 1999 Elokuvateatteri Kuvalasta, Pasi Raivonen kertoo Sotaveteraani Onni Aaltonen Laitilasta kertoo talvisodasta Talvisodan Summan murtuminen 6./JR 13:n kannalta Tukista päreitä - päreistä katto — Kalanti-seuran talkoot 2005 Esko Halivaaran haastattelu 1995 ja Eskon pääsiäishartaus Linja-auto 100 vuotta 1905 –
1995 — Pelastautuminen Kaupunginlahden jäistä - kaitafilmi 1970-luvulta Lähteekö se? Juna Uudestakaupungista, ja meneekö lujaa? Video vuodelta 1991. Lisätty 8.2.2022. Atte Laine kertoo Kaukolan kartanosta, video vuodelta 2004. Lisätty 8.4.2022 Susiluodon merivartioasema Kustavissa, video vuodelta 1999, 7.6.2022 Kierros Paimion parantolassa kesäkuussa 2000, 28.7.2022 Pärekorin tekoa Kalanti-päivillä 29.7.1999 Kalanti-päivillä 29.7.1999 esiteltiin pärekorin tekoa. Päreitä "veisti" kalantilainen Pentti Lehtonen ja koria teki hänen veljensä Jukka Lehtonen Laitilasta. Kesto noin 9 minuuttia
Janhuan Orkidearanta syksyllä 2000 Tuulikki ja Pekka Ranta perustivat v. 1999 Orkidearanta nimisen orkideanäyttelyn Uudenkaupungin Janhualle. Kesällä 2002 kerrottiin, että orkideoitten kasvatus on Janhualla päättynyt. Videossa tutustutaan hankkeeseen syyskuussa 1999. Kesto noin 19 minuuttia.
Telakan parkkipaikka tyhjäksi puolessa minuutissa 1970-luvun kaitafilmissä poistutaan puolessa minuutissa Uudenkaupungin telakan parkkipaikalta.
Uudenkaupungin Uuden kirkon tornikellosta V. 1863 valmistuneen Uudenkaupungin Uuden kirkon tornissa oli alunperin Könnin suvun rakentama aikakello, joka toimi punnusten voimalla. Kello on myöhemmin muutettu sähköllä toimivaksi. Videossa kerrotaan mm. vanhalla kaitafilmillä alkuperäisestä kellosta. Haastateltavina ovat Jouko Mäenpää ja Tuomo Eskola. Kesto noin 18 minuuttia.
Maailmanmestaruus mielessä - Uusikaupunkilainen veteraanisuunnistaja Erkki Luntamo (s. 1914, kuoli toukokuussa 2014) saavutti toistakymmentä veteraanisuunnistuksen maailmanmestaruutta. Tämä video kertoo valmistautumisesta Kuusamon MM-kisoihin v. 2007 ja itse kisoista. Kesto noin 12 minuuttia.
Ritariperhosen toukkaa kuvattiin kesämökillä Uudenkaupungin Karilaisissa kesällä 2001. s
Korihaiden v. 1999 pelaaja Jarno Nikula haastattelussa Korihaita hyvin valmentanut Jarno Nikula on Korihaiden oma kasvatti, joka oli pelaajana mm. v. 1999, jolloin joukkue esiteltiin videossa. Katso video-ohjelman alku ja silloisen pelaajan Jarno Nikulan haastattelu syksyllä 1999. Tom Westerholm haastattelee. Kesto noin 6 minuuttia.
Pikku-Lili porvoolainen - höyryveturi 1168 Elokuussa 2000 kuvattu ohjelman TK3-höyryveturista numero 1168. Haastateltavana Tapani Laaksomies Höyryraide Ay sekä veturin lämmittäjänä toiminut Risto Hyvärinen. Kesto noin 19 minuuttia.
|
|
Usko Kemppi (1907 – 1994) asui
nuorukaisena 1920-luvulla Uudessakaupungissa runsaan kuuden vuoden ajan.
Ohjelmassa käydään mm. itsensä Uskon kanssa 1980-luvulla tuota vaihetta
läpi.
Ohjelman kesto noin 32 minuuttia.
|
|
| Talvisodan Summan
murtuminen Talvisodan taisteluissa Kannaksella Summa murtui 13. päivänä helmikuuta 1940. Pahimmissa paikoissa oli vakkasuomalaisia miehiä. Tässä videossa tarkastellaan tapahtumia erityisesti Jalkaväkirykmentti 13 kuudennen (6.) komppanian osalta. Komppania koostui pääasiassa vehmaalaisista ja lokalahtelaisista miehistä. 30 minuutin video on koottu Summassa vv. 2003 ja 2005 kuvatusta materiaalista ja myöhemmistä haastatteluista. Kuvausaikana tuonne Summan alueelle päästiin vielä ajamaan bussilla, mutta myöhemmin se on estetty. Sotahistorian asiantuntijana on raumalainen Markku Vainio. Lisäksi videossa on haastateltu mm. yläneläistä Erik Muggoa (1916 – 2011), joka sodan aikana oli vehmaalainen. Videon kesto on 30 minuuttia.
|
| Tukista päreitä –
päreistä katto — Videossa kalantilainen Eino Lehto kertoo päreitten teosta. Lisäksi on kuvattu eri vaiheita päreitten teosta. Lähteenä on käytetty myös Museoviraston nettijulkaisua “Pärekatto”. Mukana on myös miesvoimin käytettävän vanhan pärehöylän esittely; esittelijöinä Unto Arvonen ja Pentti Siivonen. Ohjelmassa tehdään päreistä myös Kalannin museon riihen kattoa. Päreitten teko konevoimalla on kuvattu huhtikuussa 2005, miesvoimin käytettävä pärehöylä elokuussa ja katon teko myös elokuussa 2005. Tyytyväinen Uudenkaupungin museonjohtaja ohjelman lopussa kuvattiin syyskuussa 2005. Ohjelman kesto 23 minuuttia.
|
|
Esko
Halivaaran haastattelu 1995 Kiirastorstaina 2020 Uudenkaupungin Sanomat kertoi, että hieno ihminen ja miellyttävä seurakunnan palvelija Esko Halivaara oli kuollut ehdittyään viettää vasta hetken eläkepäiviä. 25 vuotta sitten pääsiäisenä 1995 tein paikallistelevisioon Eskon haastattelun. Ohjelman lopussa Eskon pääsiäishartaus. Ohjelmassa oli myös Sakari Heiskasen (laulu) ja Martti Soinin (piano) musiikkia. Ohjelma oli pääsiäisviikon Hyvät tuulet -ohjelma, jota silloin teimme säännöllisesti Valto Vaalikiven ja Martti Soinin kanssa. Ohjelman kesto on 23 minuuttia. Pääsiäishartaus on kodassa 14 min 20 sek. Video on säilynyt VHS-kasetilla.
|
|
Linja-auto 100 vuotta 1905 – 1995 — V. 2005 tuli kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun linja-autoliikennettä aloitettiin v. 1905 Suomessa linjalla Uusikaupunki - Turku. 100-vuotistapahtumana nelisenkymmentä pääasiassa museolinja-autoa retkeili reitillä Turusta Uuteenkaupunkiin Laitilan kautta ajaen osittain vanhoja teitä. Uudessakaupungissa jonossa janeet autot pysähtyivät autotehtaan alueella, Siellä tein mm. haastatteluja ja kuvasin lähemmin vanhoja busseja. Myös saapuvaa ja lähtevää bussijonoa kuvattiin. Ohjelmassa kuullaan kommentteja mm. pudasjärveläiseltä Pekka Nevakiveltä, joka kertoo v. 1925 Fordin alustalle rakennetusta vanhan mallisesta bussista. Esillä on merikarvialaisen Pentti Ojalan Graham Brothers v. 1928 ja Lauttakylän Auton Reo GB myös vuodelta 1928. Pyhärantalainen Tuomo Lehtinen muistelee Lokki-Linjoilla aikanaan ollutta erikoista v. 1961 matkailuautoa Büssing 12RU7H Emmelman-korilla. Äänessä ovat myös Rauunop Peltola Länsilinjoista ja Reijo Kurkinen. Ohjelman kesto on 33 minuuttia.
|
|
Pelastautuminen Kaupunginlahden jäistä - kaitafilmi 1970-luvulta Vakka-Suomen Urheilusukeltajat ry järjesti eräänä vuonna 1970-luvulla kevättalvella Kaupunginlahdessa jäihin putoamis- ja pelastautumisnäytöksen. Vuosi oli 1977, 1978 tai 1979. Tapahtumaa seuraamaan kutsuttiin koululaisia. Heikolla jäällä kulkeneet nuorukaiset olivat Ari Niittyluoto ja Joose Sirkiä. Kaitafilmin kesto noin 3 min.
|
|
Lähteekö se? Juna Uudestakaupungista, ja meneekö lujaa? Video vuodelta 1991. Uudenkaupungin radan henkilöliikenteestä keskustellaan vilkkaasti v.2022 alussa. Myös Turku - Helsinki ns. tunnin juna on esillä usein. Keväällä 1992 olivat samat asiat esillä. Silloin oltiin lakkauttamassa eräitä Uudenkaupungin radan junavuoroja. Henkilöliikenne loppuikin sitten 1.1.1993. Matti Jalava teki puolen tunnin videon Uudenkaupungin radan liikenteestä toukokuussa 1991. Siinä on esillä kuitenkin myös nopeat junayhteydet, kun Jalava oli v. 1990 ollut ajelulla 300 km/h nopeuden Pariisi - Le Mans -junalla. Sillä vauhdilla Turusta Helsinkiin ajettaisiin alle tunnissa, kuten ohjelmassa todetaan. Videoon sisältyy myös matka veturissa Uudestakaupungista Vinkkilään kuljettajan Jukka Kaijasen ja apulaisen Jussi Tanskasen seurassa. Silloin vielä ajettiin 100 km/h nopeudella. Videossa on myös mukana v. 1982 kuvattua kaitafilmiä, jossa aiheena on viimeinen lättähattu. Videossa on katkelma myös Kalarannan asemarakennuksen lipunmyyntipisteeltä. Video on säilynyt VHS-kasetilla sen aikaisella laadulla. Video on helmikuussa 2022 siirretty mpg-tiedostoksi, joka soveltuu mm. YouTubeen. Kesto 30 min.
|
|
Atte Laine kertoo Kaukolan kartanosta, video
vuodelta 2004 Laitilassa Kaukolan kylässä v. 1937 syntynyt Atte Laine teki elämäntyönsä Ruotsin maataloustuottajien kulttuurijohtajana. Ruotsiin hän oli siirtynyt sotalapsena v. 1941. Laine osti v. 1998 Laitilasta parisataa vuotta vanhan ja kauan tyhjillään olleen ja rapistuneen Kaukolan kartanon ja teetti siinä mittavan remontin. Hän sisusti kartanon tyylihuonekaluin ja taideteoksin. V. 2004 valmistunut remontti tuli maksamaan noin 300 000 euroa. Marraskuun 2004 alussa hän esitteli kartanoa julkiselle sanalla. Tämä noin 25 minuutin video on kuvattu silloin. Toimittaja Eija Eskola-Buri kirjoitti v. 2022 Atte Laineen elämänkerran Enemmän kuin muisto – sotalapsi Atte Laineen elämä. Tämä video on esitetty muutaman kerran Vakka-Suomen Puhelin Oy:n kaapeliverkossa marraskuussa 2004.
|
|
Susiluodon merivartioasema Kustavissa, video
vuodelta 1999 Keväällä 2022 Kustavissa sijaitseva merivartioasema on ollut julkisuudessa sen takia, että Rajavartiolaitoksen vuosien 2023-2026 toiminta- ja taloussuunnitelmaan on kirjattu aseman siirtäminen Uuteenkaupunkiin. Kustavissa suunnitelmaa on arvosteltu. Tein yli 20 vuotta sitten marraskuussa 1999 noin kolmen vartin ohjelman Susiluodon merivartioasemasta. Aseman silloinen päällikkö Ari Valmunen esittelee videossa aseman toimintaa ja tiloja. Ohjelmassa käydään ajelulla myös ilmatyynyaluksella, joka silloin oli Susiluodossa melko uusi. Ilmatyynyaluksen sanottiin saavuttavan jäällä jopa 40 solmun (noin 74 km/h) nopeus. Susiluodon toiminta-alue ulottui silloin Mietoistenlahdelta Pyhämaahan ja aina Kajakulmaan asti. Aseman henkilömäärä oli v. 1999 kaksitoista. Ohjelma on esitetty Vakka-Suomen Puhelimen kaapeliverkossa marraskuussa 1999. Videon klesto 43 min. 7.6.2022 Matti Jalava
|
|
Kierros Paimion parantolassa kesäkuussa 2000 Vuonna 1976 kuolleen arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Paimion parantola on kansainvälisestikin merkittävä funktionalismin edustaja. Funktionalismin varsinainen läpimurto Suomessa tapahtui vuonna 1929, jolloin Alvar Aalto voitti Paimion parantolan suunnittelukilpailun. Rakennus rakennettiin vuosina 1929 - 1932. Ainakin 2000 parantolaan järjestettiin tutustumiskierroksia. Tämä video on kuvattu 17.6.2000, jolloin oppaana oli Salla Hongisto. Video esitettiin Vakka-Suomen Puhelimen (Uusikaupunki) kaapeliverkossa elokuussa 2000. Videon on kuvannut Matti Jalava. Videon kesto noin 12 minuuttia. 28.7.2022 Katso video
|
| Päivitetty 28.07.2022 08:11 |